Kiitti 2020, see you never. Please be good, 2021!

Tässä ollaan jo pitkälle toista viikkoa eletty uutta vuotta, mutta tekee mieli vielä kuitenkin palata yhteenvedon omaisesti edelliseen. Irtipäästämisen psykologiaa!

2020 tarjoili meille kaikille tietysti historiallisen kipeitä rajoituksia, työnteon haasteita ja monenmoisia pettymyksiä. Puhumattakaan heistä, joita koronan tuottamat poismenot koskettivat…

Minä selasin kaikki viime vuoden valokuvani läpi ja pureskelin tapahtumia hitaasti. Tämä on usein keinoni kerrata ilot, muistella surut, haavat sekä kivut, ja voida sen myötä kokea irtipäästämisen rauhaa. Eniten tulee tietysti valokuvattua hyviä vapaa-ajan hetkiä, ja juuri nyt niiden katselu ja kertaus teki erityisen hyvää. Kaikesta koronakurjuudestaan huolimatta vuosi 2020 tarjosi minulle muutaman aivan ainutlaatuisen ikimuistoisen ihanan hetken. Harmien koen olevan enimmäkseen niin yksityisiä, etten halua niitä jakaa. Mutta ne parhaat palat, siis, tässä! <3

Minulla 2020 alkoi ystävien ympäröimänä Keski-Suomessa. Tuolla lapsuudenystävieni luona tunnen aina olevani omieni joukossa. Kiitollinen heistä! Kekkereissämme oli erityisen juhlallisen uuden alun tuntua, koska eteen avautui kokonaan uusi vuosikymmen.

Tammikuussa Gummerus järjesti Rake-salissa fiineimmät illalliskutsut, millä olen koskaan ollut. Kaarlen illallinen viittaa kustantamon perustajaan Kaarle Gummerukseen. Pukukoodina oli cocktail ja ilmassa oli pientä glamouria. Saavuin juhliin suoraan yliopistolla istutun seminaaripäivän jälkeen vaihtovaatteet ja -kengät kantamuksissani. Plaseeraus oli kannaltani onnistunut, sillä pääsin Antti Röngän, Päivi Alasalmen ja Pasan / Atpon kanssa samaan pöytään. Ilta oli mielettömän hauska ja ruoka… se tosiaan suli suussa!

Aloimme lastenpsykiatri Janna Rantalan kanssa heti alkuvuodesta suunnitella Uhmasta yhteyteen-verkkokurssia. Matkustin Tampereelle kouluttamaan perheneuvolan henkilöstöä mentalisaatioteoriasta sekä Kokkolaan työnohjaamaan ensikodin henkilökuntaa. Ja psykoterapeuttiopintojeni seminaarit pyörivät livenä. Kuvassa poseeraan nuorisopsykiatri Petran kanssa Porthanialla.

Helmikuussa pidin Heurekassa vuorovaikutuskoulutuksen Leirikesälle, ja silloin alkoi jo olla vähän kuumottavaa kokoontua. Käsidesi oli kovassa käytössä. Helmikuun helmiä oli aivan mielettömän ihana palaute lapsiasiakkaaltani sekä laskiaispullilla herkuttelu! Janita Virtasen Stereotypia-ansa -kirja, johon hän haastatteli minua, julkaistiin myös tuolloin.


Maalis-huhti-toukokuuta määrittelivät ennenkaikkea poikkeusaikaan sopeutuminen ja melkein kaiken siirtyminen etään. Oli mm. virtuaalisia lapsimessuja ja useampi Insta Live-haastattelu. Uskaltauduin kuitenkin käymään mm. MLL:n Uskalla kuunnella -podcastin nauhoituksissa Anna Puustjärven haastateltavana. Klikkaa kuuntelemaan se TÄÄLLÄ.

Minun ja Jannan upean verkkokurssin käsis valmistui ja pääsimme vihdoinkin kuvaamaan askelia. Kuvaushommat hoiti laadukkaasti Me Films ja ohjaaja Aino Mättö.

Toisenlaisten teiniäitien uusin, kesällä 2019 kuvattu kausi alkoi pyöriä Ruutu.fi:ssa toukokuusta alkaen. Ensiesityksiä oli siis ehditty odottaa hyvä tovi. Turun Sanomat kirjoitti ilahduttavan arvion ohjelmasta. Plussaa on tietysti aina kiva saada! Jaksot nähtiin television puolella Livillä syksyllä -20. Kirjoittelin jälleen jaksokohtaisia making of-bloggauksia. Löydät ne blogini sivupalkin Toisenlaiset teiniäidit-tunnisteen alta.

Vierailin ekaa kertaa Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Sinne kannatti todellakin vaivautua, sillä kesän lähestymisestä viestittävien kirsikkapuiden kauniit kukinnot suorastaan paloivat verkkokalvoilleni seuraavien päivien ajaksi.

Vuoden absoluuttisin kohokohta oli upein, hauskin, kulinaristisin ja helteisin juhannus ikinä! Vietin tuon elämäni unohtumattomimman mökkiviikonlopun kaveriporukalla Pälkäneellä, aivan pikkuruisessa saaressa Pälkänevedellä. En tule unohtamaan sitä tunnelmaa koskaan! Saunoimme, uimme, paljuttelimme, herkuttelimme isäntäparin loihtimilla gourmet-tason kesäruoilla ja -juomilla, paransimme maailmaa ja nauroimme aamuyön tunneille asti. Juhannuskokko ja kaunis juhannusseppeleeni kruunasivat juhlan. Kiitos ikuisesti, elämä ja ystävät!

Kesälomastani itse asiassa bloggasinkin jo TÄÄLLÄ: silloin möyrin pihatöissä, iloitsin road trip-reissusta lasteni kanssa autoillen pitkin Suomea ystäväperheitä tavaten, Yyterin rannasta, auringonlaskuista, veneilystä Päijänteellä, luonnosta. Oli useammat synttärit ja läheisiä uskalsi tavata koronatilanteen oltua selvästi kevättä parempi. Nautin makuhermoja hivelevän illallisen ravintola Grönissä. Ah – se oli kyllä maailman paras tartar, kertakaikkiaan!

Eokuussa tanssahtelin energisen suosikkini Irinan puistokonsertissa ja palasin arkeen. Ihan hyvään arkeen! Opinnot ja työt jatkuivat osin etänä, osin läsnäolona. Kaksi tärkeää ja odotettua projektiani näki päivänvalon: Uhmasta yhteyteen-verkkokurssi (TÄÄLLÄ) ja suloisin Hellästi hellien-kirja julkaistiin. Toimitin Minulta Sinulle-podcast-sarjan. Tapasin koronaturvallisesti tietokirjailijakollegoita Gummeruksen puutarhajuhlassa Kaisaniemessä.

Taas me Petran kanssa opiskellaan!

Alkusyksystä visiteerasin huikeassa Lycy In The Sky-ravintolassa ihailemassa upeita maisemia Keilaniemestä käsin, pyörähdin Sami ja Pasi Kurosen uuden Junnut kokkaa- kirjan julkkareissa, sekä järjestin yllätys-babyshowerit tulevan kummityttöni äidille. Kuudesta kummilapsestani jo neljäs pääsi ripille ja juhlimme häntä pienellä porukalla kotinsa puutarhassa turvavälit huomioiden.

Pidimme syksyllä Jannan kanssa Tunnetaitoja lapselle-verkkokaupan yhteistyönä Webinaarin, jonne ilmoittautui täydet 1000 henkeä. Webinaaritallenne sinullekin katsottavaksi tässä alla! Kerroinkin jo TÄÄLLÄ, kuinka erikoinen, kohtalokas sattuma webinaarista minulle seurasi…

Marraskuun pimeyttä piristivät kuudennen kummilapseni nimiäiset. Olen niin onnellinen hänestä! Nuppu, rakas!

Marraskuussa vietimme kaveriporukalla pikkujoulua, korona-varovaisuus huomioiden. Pääsin testaamaan Löylyn savusaunan, ja jopa pulahdin hyisessä meressä tuulen oltua peräti 20m/s! Mitäs yllytitte! 😉 Saunomisen päälle syötiin Espassa ja pääsimme sattumalta jututtamaan Espan alakerran Aki pop up:n kansainvälistä huippukokki Toni Toivasta, vautsi vau.

Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. esiinnyin Helsingin Oulunkylän ensikodin 30-vuotisjuhlan etäseminaarissa. He ovat pitkäaikainen yhteistyökumppanini ja oli suuri ilo ja kunnia saada olla tässä mukana.

Minulla on sellainen onni, että Melrose Place-nimisen paritalomme toista päätyä emännöi ihana Riikka, kallis ystäväni! Häneltä saan aina mm. syksyisin sieniä, kun en itse niitä osaa kerätä. Riikan kanssa vietettiin 2020 monta monituista kivaa hetkeä yhdessä, kuten tässäkin marraskuisessa kuvassa näkyy.

Isona plussana vuodesta 2020 voisi sanoa myös sen, että pysyin terveenä koko vuoden, enkä joutunut kertaakaan koronatestiin! Ja vaikka korona rajoituksineen aiheutti paljon peruuntuneita menoja, antoi vuosi paljon aiempia enemmän yhdessäoloa teini-ikäisten lasteni kanssa, josta en voisi olla kiitollisempi ja iloisempi. Etäkoululaisten ruokahuollosta huolehtimisen taakasta huolimatta.

Joululoma meni aivan laiskotellessa ja perheen parissa. Joskus sitä nimittäin ihminen kaipaa repeatilla vain unta, hyvää ruokaa ja Silta-maratoneja Netflixistä.

Vuoden 2020 alussa päätin lujasti, että minulla on kaikki materiaalinen tarvittava, ja että ostaisin tavaraa tai vaatetta vain ehdottomaan tarpeeseen tai rikki menneen tilalle. Tämä onnistuikin lopulta yllättävän helposti ja tuntui vapauttavalta. Taidanpa jatkaa samalla älä osta mitään-linjalla 2021.

Katselin jossain vuodenvaihteen tienoilla uutta koskettavaa Maikkarin ohjelmaa Laulu rakkaudelle. Siinä näyttelijä Esko Salminen piti liikuttavan esityksen ystävälleen Vesku Loirille. Hänen monologistaan jäi mieleen kaikumaan yksi kaunis lause: “Meidät on tehty samasta aineesta kuin mitä unelmamme ovat”. Tämä olkoon mottoni edessä olevalle vuodelle.

Unelmia kohti!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *