Arjen askeleet, uudet ja vanhat kuviot

Se on minulla töihin ja arkeen paluu tällä viikolla. Tuntuupas vain kivalta olla täällä blogissakin pitkästä aikaa!

Voi kesä, miten ihana taas olitkaan. <3 Lämpö (nooh, kuka niitä koleita päiviä haluaa muistella), luonnon tarjoama estetiikka ja kiireettömyys tekivät terää keholle ja mielelle. Pidin kunnon some-taukoja välillä ja huomasin, kuinka yllättävän helppoa se lopulta olikaan. Jätän tavaksi.
Parhaiten tästä kesästä jäi mieleeni esikoiseni koskettavat rippijuhlat, veneily ja erään hellepäivän illan huikean kaunis auringonlasku Päijänteellä ystävien seurassa, pyörälenkit uudella ihanalla fillarillani, hengailu lasteni kanssa ja ihanan sopiva toimettomuus ja hitaus. Sain silti aikaan monenlaista pientä kodin kunnostusta ja sisustamista, mihin en koskaan muulloin oikein ehdi syventyä. On ilahduttavaa nähdä kättensä jälki konkreettisesti, kun työelämäni on enemmän sellaista näkymätöntä taiteilua. Ulkomaalaukset olivat oikein hyvää tietoisen läsnäolon terapiaa! Myös pitkä viikonloppu Lontoossa irrotti omasta perusarjesta tehokkaasti. Ai että – tykkään niin brittien huumorista ja Lontoon kansainvälisyydestä.

Vaikka kesän hiipuminen tuntuukin aina vähän haikealta, marssin syksyä kohti tarmokkaasti ja innokkaasti. Opiskeluissani saan päätepisteen kolmevuotiselle Theraplay-kouluttajakoulutukselleni, kun valmistun koulutusohjelmasta jo ensi viikolla! Kirjoitin koulutuksen alkaessa v. 2016 siitä TÄMÄN postauksen – ja ajatella, että nyt olen jo valmistumisen kynnyksellä.

Nelivuotisessa psykoterapiakoulutuksessani Helsingin yliopistossa käynnistyy nyt toinen lukuvuosi. Edessä on seminaareja, työnohjausta, lukemisurakkaa ja kirjallisia töitä. Odotan kovasti kaikkien kivojen kollegoideni näkemistä ja yhdessä inspiroitumista! Ehkä kirjoittelenkin teille jossain vaiheessa ihan erillisen postauksen tästä kouluttautumisprojektistani.

Perustehtävissäni jatkan osittain ennestään tuttujen asiakkaiden, sekä muutaman uuden yhteistyötahon kanssa. Työnohjaus- ja koulutusreissuja pitkin Suomea on edessä useita ja pääsen haastamaan itseäni ihan tosissaan. Tykkään!
Syksyn ajan olen päättänyt ihan pikkuisen kuitenkin downshiftata siten, että vähennän säännöllisiä iltatöitä. Omat murkkuikäiset lapseni tuntuvat kasvavan käsistä, ja haluan omistaa läsnäoloani heille. Tästä syystä Flamingon Terveystalon psykologin vastaanottoni jää syksyn 2019 osalta tauolle, sillä asema on aivan täynnä ammatinharjoittajia, enkä saanut sieltä päiväaikaan vastaanottohuonetta käyttööni. Pahoitteluni Flamingon vakkarikävijöille! 🙁  Uskon palaavani sinne kuitenkin kevätkaudelle 2020 ja ilmoittelen, jos tilanne muuttuukin jo sitä ennen parempaan suuntaan. Siihen asti palvelen teitä kaikkia tuttuun tapaan Terveystalo Kaaressa ja Pikkujätti järvenpäässä – joskin näilläkin asemilla ajat ovat muuttuneet pääsääntöisesti illoista päiväaikoihin. Vapaat tunnit löytyvät ko. putiikkien nettiajanvarauksista.
Moni on kysellyt etävastaanottoja ja niitä onkin nyt käynnissä useampi. Etävastiksia pidän kotoa käsin tietoturvallisen Solki.live-videopuhelun kautta, ja aikoja voi kysellä sähköpostitse leea@mindlink.fi. Homma pelittää linkin kautta Chrome-selaimella vallan mainiosti.
Koulutusvaiheen psykoterapiavastaanottoni Järvenpäässä ovat toistaiseksi täynnä ja muutama ihminen on halunnut asettua jonoonkin. Nämä paikat ovat siis varmasti aika pitkälle eteenpäin varattuina. Kiitos luottamuksesta!

Millainen Sinun kesäsi oli? Mitä odotat syksyltä?
ps. Minun suveeni kuului jo neljättä vuotta Toisenlaiset teiniäidit-sarjan kuvaukset. Luvassa on tuttuun tapaan jaksokohtaisia bloggauksia ja making of-tarinoita, kun sarja alkaa. Can’t wait – meillä on teille taas upeita äitejä ja monenlaista vanhemmuuden vertaistukea esiteltävänä!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.