Mistä sisustusvimma voi kertoa? Haastatteluni Kotiliedessä

Ahdistavien Ukraina-uutisten joukkoon hieman kevytmielisempää pohdintaa. Kotiliesi-lehti lähestyi minua kysyen, mistä somessa paljon esillä oleva sisustusinnostus saattaisi johtua. Haastattelusta syntyi hauska juttu, jonka voit lukea Kotilieden sivuilla TÄÄLLÄ tai tästä alta:

Laitatko sinäkin kotiasi jatkuvasti? Kysyimme psykologilta, mistä ainainen sisustuskuume johtuu

Kuva Toisenlaiset teiniäidit, Eveliinan jakson kuvauksista 2019.

Sisustusintoon voivat vaikuttaa ainakin persoonallisuus ja elämyshakuisuus.

Tutkailet kotona oleillessasi jatkuvasti ympäristöäsi ja mietit, miten siitä saisi vielä viihtyisämmän. Vaikka tunnelma on jo ennestään mieleinen, uusia sisustusideoita suorastaan pulpahtelee mieleesi ja sormesi syyhyävät päästä toteuttamaan niitä.

Kuulostaako tutulta? Tai kenties tunnet jonkun, joka vaihtaa säännöllisesti kotinsa järjestystä?

Jatkuva sisustuskuume ei ole mitenkään harvinainen ilmiö, ainakaan aihepiirin some-ryhmien ja blogien perusteella. Siinä missä toisten koti näyttää vuodesta toiseen samalta, toisilla tuntuu olevan jatkuva into uudistaa asuntoaan. Kumpikaan elämäntapa ei tietenkään ole toistaan huonompi tai parempi, mutta mistä ero oikein johtuu?

Sisustusvimma on monen tekijän summa

Psykologi Leea Mattilan mukaan sisustaminen on monelle yksinkertaisesti luova harrastus siinä missä vaikkapa maalaaminen tai kitaransoitto. Silloin ihminen ilmaisee itseään laittamalla kotiaan.

”Toiset ihmiset ovat estetiikan janoisia ja heillä on taiteellista silmää. Silloin vaikkapa asetelmat tuovat heille mielihyvää”, Mattila sanoo.

Sisustusintoon voivat vaikuttaa muutkin seikat, ja into lienee usein yhdistelmä useita eri tekijöitä. Jokaisella meistä on esimerkiksi erilainen temperamentti eli tapamme reagoida erilaisiin asioihin. Se pysyy syntymästä lähtien varsin samanlaisena.

”Toiset reagoivat muutoksiin ärtymällä ja ahdistumalla hyvin nopeasti, toiset taas sopeutuvat helpommin uusiin tilanteisiin. Uutuudenjanoiset tarvitsevat muutosta, kun taas temperamentiltaan hitaammin lämpiävät eivät niin kaipaa uutuudenviehätystä.”

Ihmisiä voikin määritellä turva- tai elämyshakuisuuden mukaan. Turvahakuinen kaipaa luonnostaan enemmän pysyvyyttä ja nauttii siitä, että asiat pysyvät ennallaan. Persoonaltaan elämyshakuinen puolestaan kaipaa vaihtelua.

Mattilan mukaan silläkin voi olla vaikutusta, kuinka persoonallisuutemme on rakentunut. Kun psykologiassa puhutaan niin sanotusta neuroottisuudesta, tarkoitetaan käytännössä sitä, kuinka herkästi ihminen ahdistuu tai menee pois tolaltaan.

Jos neuroottiset piirteet ovat vahvoja, sisustaminen voi olla ihmiselle keino hillitä ahdistusta. Yhdellä se voi näkyä taipumuksena pitää koti jatkuvasti mahdollisimman siistinä ja tutussa järjestyksessä, toisella taas pikkutarkkuutena kodin uudelleen sisustamisessa. Jälkimmäisessä tapauksessa ihmiselle voi esimerkiksi olla tarkkaa, että kirjat on järjestetty värien mukaan.

”Persoonaltaan ’neuroottisilla’ tunnistetaan usein vahva siivoustarve. Konkreettinen, ulkoinen järjestys vaikuttaa heillä siten, että myös sisäisesti tuntuu paremmalta”, Mattila selventää.

Kotia laittamalla voi säädellä muitakin tunteita kuin ahdistusta. Jotkut esimerkiksi purkavat aktiivisuuttaan ryhtymällä järjestelemään, kun heillä on tylsää.

Saatko iloa ostamisesta vai säästämisestä?

Yhden sisustuskuumeeseen vaikuttavan tekijän kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Jos uusien hankintojen tekeminen tuottaa pääosan mielihyvästä elämässä, voi taustalla toisinaan olla suoranainen riippuvuus.

”Kun suhde uuteen hyödykkeeseen tuntuu tyydyttävältä, se herättää aivoissa dopamiinia eli mielihyväaineita, mikä voi olla koukuttavaa. Jos tunnistaa, että elää yli varojensa ja tulee aina osteltua torkkupeittoja, tyynynpäällisiä ja uusia mukeja, voi miettiä, olisiko kyseessä riippuvuussuhde.”

Toisaalta osa ihmisistä saa vastaavasti paljon mielihyvää säästeliäisyydestä. He nauttivat huomatessaan, että onnistuivat taas jättämään kiinnostavan tavaran kauppaan. Tällöin on epätodennäköistä, että he satsaisivat rahallisesti myöskään uusiin sisustuselementteihin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.