Leikin merkitys lapselle on kiistaton: sosiaalinen kyvykkyys, tunnesäätely, kognitiiviset taidot ja kehonhallinta työstyvät. Vanhemman ja lapsen leikkihetket leikkikaluilla avaavat vanhemmalle ymmärrystä lapsen mieleen ja ajatteluun ja auttavat lasta työstämään kokemuksiaan. Oleellisen tärkeää on kuitenkin vuorovaikutuksessa tapahtuva leikki ja leikkisyys, johon ei tarvita leikkikaluja.

Lapsi kehittyy lähisuhteissaan. Myönteisten tunteiden jakaminen lapsen kanssa vahvistaa lasta ja suhdetta aivan perustavaa laatua olevalla tavalla. Ilo ja leikkimielisyys hoitaa mielenterveyttä.  Arjessa unohdutaan joskus suorittamiseen, mutta yhteiselle virkistävälle ja rentouttavalle hauskanpidolle olisi välttämätöntä raivata aikaa. Vuorovaikutusleikki viestittää lapselle: Haluan olla kanssasi, olet tärkeä ja rakastettava, meillä on hauskaa yhdessä!

Entäs sitten riemu leikkitoveruudesta! Leikeissä syntyvän jaetun ilon merkitys myös aivoterveydelle on todennettu. Palkitsevasta yhdessäolosta erittyvän dopamiinin riittävä saanti lapsuudessa ehkäisee riippuvuussairauksia aikuisiällä. Riehaleikki mahdollistaa vahvan kontaktin toiseen ja kosketuksen, joka vapauttaa kiintymystä lisäävää oksitosiinia. Aikuisen empaattinen tunnevirittyminen leikissä vahvistaa lapsen tunnekokemuksia käsittelevää oikeaa aivopuoliskoa. Nauru ja ilo kertovatkin ulospäin varmimmin merkein siitä, että aivoissa tapahtuu hyviä asioita! …Hippa!