Vauvavuoden rakkaimmat hetket-vuorovaikutuskorttien tiimoilta sain Facebookissani jo näytille ensimmäiset korttien kanssa otetut kuvat. Kiitos niistä, ihanat <3
Korttien julkaisuun liittyen Oppi ja Ilo haastatteli minua hiljattain varhaisen vuorovaikutuksen tärkeimmistä puolista.
Julkaistu haastattelu löytyy TÄÄLLÄ.
Voit lukea sen myös tästä alta: 
Pienokainen tuli kotiin, ja päässä pörrää miljoona kysymystä: Miten saan vauvan tuntemaan olonsa rakastetuksi? Miksi vauva itkee, vaikka söi juuri? Entä miksi vauva herättää minussa niin suurta suojeluvaistoa? Psykologi Leea Mattila muistuttaa, että turhaan ei tarvitse stressata. Vanhemmuuteen ei tarvita mitään erityisosaamista, vaan läsnäolo ja antautuminen vauvan kanssa olemiseen riittävät.
– Vauvavuosi on aikuiselle nopeasti ohikiitävää aikaa, mutta kuluvat kuukaudet ovat vauvalle erittäin tärkeitä. Mitään ihmetemppuja ei kuitenkaan tarvita. Riittää, että on mahdollisimman paljon vauvan lähellä, ihmettelee ja tutkii sekä tutustuu vauvaan. Hyvät tunteet syttyvät yhdessäolon, vuorovaikutuksen ja vauvanhoidon kautta, kertoo Mattila.
Hyvä kiintymysmalli antaa eväät pitkälle aikuisuuteen
Ensimmäinen vauvavuosi on täynnä tunteita ja uuden oppimista. Aluksi voi tuntua siltä, että pitäisi lukea monia kasvatusoppaita ja hankkia vauvalle viimeisimmät lelut ja vempeleet. Vauvalle leikkikaluja tärkeämpää on kuitenkin vanhemman kanssa jaettu ilo – pelkästään hyvä ja turvallinen vuorovaikutus tyydyttää yleensä vauvan tunnetarpeet.
Varhainen vuorovaikutus eli vauvan hoitaminen ja hänen kanssaan seurustelu on tärkeää, koska se luo vauvalle kiintymysmallin, jonka varassa hän kehittyy. Tutkimusten mukaan hyvä ja turvallinen kiintymyssuhde suojaa vauvan tervettä kehitystä niin biologisesti, sosiaalisesti, opillisesti kuin tunne-elämänkin osalta.
– Kiintymysmalli muodostuu ensimmäiseen ikävuoteen mennessä, ja on erittäin suuri todennäköisyys, että se jatkuu saman laatuisena aikuisuuteen. Ihminen odottaa, että muut ihmiset vastaavat ja reagoivat myös tulevaisuudessa samalla tavalla, jonka hän on varhaislapsuudessa omaksunut, Mattila sanoo.
Ihminen kehittyy kuitenkin elämänsä loppuun saakka, ja varhaisvuosien mahdollisia vaikeita kokemuksia voi aina kompensoida myöhemmin.
Suhde saa polttoainetta katselusta ja koskettamisesta
Tuoreen vanhemman voi olla vaikea saada silmiään irti pienokaisestaan, mutta se on vauvalle vain hyväksi. Vauva on suuntautunut vuorovaikutukseen heti synnyttyään, ja katse on hänelle väylä hakea yhteyttä.
– Vauva peilaa itseään toisesta ihmisestä: jos hän saa ihastelevia ja rakastavia katseita, hän päättelee, että on ihana ja rakastettava. Tämä luo pohjaa lapsen itsetunnon kehitykselle, sanoo Mattila.
Myös tunteiden säätelyä opitaan vähitellen toisen ihmisen kautta. Vauvalla ei ole aluksi mitään keinoja tyynnyttää itseään, vaan hän tarvitsee välttämättä vierelleen hoivaajan. Siksi rauhallisen vanhemman syli on vauvalle tärkeä lohdun paikka, vaikka itku ei heti loppuisikaan.
– Rauhoittava kosketus auttaa vauvaa rauhoittumaan. Kosketus tuottaa vauvan aivoissa myös kiintymyshormoni oksitosiinia, joka vahvistaa mielihyvän kokemuksia ja kiinnittymistä.
Tässä tärkeimmät eväät vauvavuodelle:
1. Vastaa vauvan viesteihin avoimella ihmettelyllä. Vauva itkee, kääntyilee, ääntelee ja ilmehtii – mitä rakas mahtaa tällä kertaa tarkoittaa? Vauvoja voi olla joskus vaikea tulkita, koska he eivät osaa heti ilmaista itseään keinoilla, jotka ovat meille aikuisille tuttuja. Tärkeää on, että vanhempi pysyy avoimena eri vaihtoehdoille eikä jumitu yhteen tulkintaan, esimerkiksi siihen, että vauvan itku olisi aina merkki nälästä. Kun pitää oman mielensä avoinna, vauvalle vastaaminen osuu herkemmin oikeaan.
2. Rakenna yhteys katseella, ilmeillä, äänellä – juttelemalla, silittelemällä, sylittelemällä. Kontakti, läsnäolo ja vauvan viesteihin vastaaminen on aina tärkeää, kaipaapa hän sitten rauhoittelua, omaa rauhaa, jutustelua, leikittäjää, virikkeitä tai innostavaa yhdessäoloa. Anna siis vauvan johtaa ja pyri soinnuttamaan omat reaktiosi ja vuorovaikutuksesi vauvan tarpeisiin. Esimerkiksi vauvan omatoimista halua tutkia maailmaa on tärkeää tukea, mutta tarpeen tullen tulee olla valmis ottamaan vauva syliin, jos hän sitä tarvitsee.
3. Hyvinvoiva vanhempi on vauvalle turvallinen vanhempi. Vanhemmuus ei ole yksilösuoritus, vaan kaikki tarvitsevat toisia ihmisiä. Siksi vanhemman tulee muistaa myös oma hyvinvointinsa ja uskaltaa pyytää ja ottaa vastaan apua. Vauvakin hyötyy siitä, että hänellä on monta turvallista aikuista elämässään. Kun vanhempi voi hyvin, hänellä on paremmat edellytykset luoda vauvalle turvallinen ympäristö.
Odotusaika on vanhemmalle psyykkisesti tärkeä herkkyyskausi, ja vuorovaikutusta ja suhdetta vauvaan voi lähteä kehittämään jo raskauden aikana. Silloin kannattaa jo alkaa kuvitella vauvaa mielessään: millainen tuleva pienokainen mahtaa olla ja miltähän hänestä huolehtiminen tuntuu? Myös omaa vanhemmuuttaan voi pohtia etukäteen: millainen vanhempi minä haluan olla?
Leea Mattila on psykologi ja Theraplay-vuorovaikutusterapeutti, joka on toiminut koko uransa lasten ja perheiden parissa. Hän on laatinut Oppi&ilolle Vauvavuoden rakkaimmat hetket -vuorovaikutuskortit, joihin voi tallentaa tärkeät hetket ensimmäisestä hymystä ensi askeleihin. Korttien kääntöpuolella on lisää vinkkejä varhaiseen vuorovaikutukseen.
