Näin tuet lapsen tunnetaitoja ja kaverisuhteita

MLL:n jäsenlehden Lapsemme-lehden numero 1/2024 on ilmestynyt kiusaamisteemalla. Lehden keskiosan otsikko lupaa: Näin tuet tunnetaitoja ja kaverisuhteita. Pääsin ilokseni asiantuntijaksi tuohon artikkeliin. Lue se digitaalisena TÄÄLLÄ tai suoraan tästä alta.

Tunteet pelissä

Vastoinkäymiset ja harmittavat tilanteet vaativat lapselta kykyä ymmärtää ja käsitellä negatiivisia tunteita. Tunnetaitoja voi harjoitella aivan kuten kaikkia muitakin taitoja, neuvoo psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila. Ylivertainen keino tähän on leikki kaikissa muodoissaan.

Tavarat lentävät ja itku ja huuto kaikuvat huoneessa – pettymyksen kohtaavan pikkulapsen tunnereaktio on jokaiselle vanhemmalle tuttu näky. Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, myös kyky hallita ja ilmaista arkisten harmitusten aiheuttamia tunteita muuttuu. Tunnetaitoja oppinut lapsi alkaa paremmin ymmärtää, kuinka tunteet vaikuttavat käytökseemme.

Yksinkertaisimmillaan tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä säädellä tähän liittyvää käyttäytymistä. Tunnetaidot ovat kykyä havaita, ymmärtää ja tulkita omia ja toisten reaktioita. 

– Tunteet ovat mielessämme valtava tekijä. Kyky kytkeytyä omaan ja toisen mieleen edistää mielenterveyttä ja sosiaalista kyvykkyyttä ja luo onnistumisen kokemuksia. Nämä suojaavat ja auttavat ihmistä elämän vastoinkäymisissä, psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila kertoo.

Leikki on tunnetaidoille parasta treeniä

Toisin kuin monia muita taitoja, tunnetaitoja ei voi opetella kirjoista lukemalla. Tunnetaidot kehittyvät alakouluikäisillä vuorovaikutuksessa samanikäisten lasten kanssa ja vertaissuhteissa lapsi pääsee harjoittelemaan erilaisten tunteiden käsittelyä. Tärkeimmäksi työkaluksi tunnetaitojen oppimiseen Mattila nostaa leikin. 

– Leikkimällä lapsi voi kokeilla erilaisia rooleja sekä harjoitella sosiaalisia tilanteita etukäteen, Mattila kertoo.

Myös lähipiirin aikuisilla on merkittävä vaikutus tunnetaitojen kehittymiseen. Aikuisena oleellista on osoittaa lapselle, että on kiinnostunut lapsen tunteista, ajatuksista ja toiminnasta. Tämä luo kokemuksen siitä, että lapsi itsessään on arvokas toimija. 

– Todella monella vanhemmalla on toiveena, että lapsi tulisi hyvin toimeen toisten lasten kanssa eikä konflikteja syntyisi. Lapset eivät kuitenkaan ole valmiita, vaan harjoittelevat vielä vuorovaikutusta toisten kanssa. Ei voi olettaa, että lapsi osaisi aina toimia oikein, Mattila sanoo.

Aikuinen voi auttaa vuorovaikutuksessa ja olla lapsen tukena leikissä etenkin silloin kun ristiriitatilanteita syntyy. Mattila korostaa, että aikuisen rooli on tällöin puuttua konflikteihin ja jutella lapsen kanssa siitä, millaista on toimia ihmissuhteissa ja minkälaisia tunteita itsellä ja toisella saattaa olla. 

Kiusaamistilanteessa rauhoita ensin itsesi

Entä miten tulisi toimia, jos huomaa lasten vuorovaikutuksessa syntyvän kiusaamista? Ensimmäinen askel kiusaamistilanteen ratkaisemiseen on Mattilan mukaan pysähtyminen. Vihaisena annettu palaute harvoin opettaa lapselle mitään. 

– Vihaisen ihmisen läsnäollessa hermosto menee helposti jumiin, ja tilanne voi aiheuttaa lapselle turvattomuutta. Tärkeintä on, että rauhoittaa ensin itsensä, esimerkiksi puhumalla läheiselle tai juomalla kupin kahvia, Mattila neuvoo.

Rauhoittumisen jälkeen kuullaan eri osapuolia mahdollisimman objektiivisesti, jotta ymmärretään, mitä on tapahtunut. Aikuisen tulee olla valmis ennakkoluulottomasti ratkomaan tilannetta, eikä sortua “eihän meidän lapsi kiusaa” -tyyppiseen ajatteluun. 

– Tilanteissa on aina monta puolta ja totuus löytyy usein sieltä keskeltä, Mattila sanoo.

– Tämän vuoksi aikuisia tarvitaan lisäkapasiteetiksi kiusaamistilanteiden selvittelyyn, hän jatkaa.

Tunnetaitojen oppiminen varhaisessa iässä voi Mattilan mukaan myös ehkäistä kiusaamista. Tällöin lapsella on parempi kyky hallita omaa käyttäytymistään sekä huomata, kuinka oma tunnetila vaikuttaa siihen. Näin negatiiviset tunteet eivät välttämättä johda toimintaan. 

Jos lapsi kuitenkin päätyy sanomaan toiselle ilkeästi, hän ehkä myös huomaa oman toimintansa seuraukset ja osaa pahoitella niitä. Kiusatuksi tullut puolestaan pystyy kehittyneiden tunnetaitojen myötä pohtimaan toisen mielen vaikuttimia. 

– Tämä ei tietenkään poista kiusatun tuskaa tai oikeuta kiusaamista, mutta se voi suojata mieltä. Hyvät tunnetaidot omaava lapsi pystyy paremmin puolustamaan itseään sekä erottelemaan, että kiusaamisessa saattaa lopulta olla kysymys kiusaajan omasta ongelmasta, Mattila toteaa. 

Puhu lapsen kanssa tunteista

Tunnetaitojen harjoittelulle hyvä lähtökohta on, että kykenee kommunikoimaan, mitä omassa mielessä liikkuu.

– Tunteista puhuminen ja tunteiden kehollinen tunnistaminen ovat tärkeitä taitoja. Jos tunnetaitoja haluaa leikin lisäksi opetella kotona, voi avuksi ottaa mielikuvaharjoittelun. Lapsen kanssa voi yhdessä pohtia, missä kohtaa kehoa erilaiset tunteet, kuten vaikkapa viha tai ilo, tuntuvat, Mattila vinkkaa.

Tunteiden kehollisen sijainnin havainnoiminen voi näin auttaa tunnistamaan tunnereaktion ja yhdistämään sen mielessä viriäviin ajatuksiin. Myös erilaiset mindfulness- ja tarkkaavaisuusharjoitteet voivat toimia reittinä oman tunnekokemuksen havainnointiin.

– Ylipäänsä kaikki vuorovaikutus- ja mielikuvitusleikit, rooli- ja lautapelit sekä sadut ovat hyvää treeniä kuvittelulle ja tarjoavat paljon maaperää erilaisten näkökulmien huomioimiselle. Niissä lapsen on myös luonteva käsitellä tunteita, Mattila summaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *