Life lately ja oodi keväälle

Mihin aika oikein karkaa? Tuntuuko kenestäkään muusta, että viikot vierivät valtavaa vauhtia? Talvelle saa alkaa sanoa hyvästejä, kyllä nyt on jo kevät. Pikkukengät ja ohuemmat takit esiin, kiitos!
Viime viikot ovat hurahtaneet ohi singahdellessani paikasta toiseen intohimoisesti työtäni ja sen moninaisuutta rakastaen. Tapaan paljon ihmisiä, ja miten kiitollinen siitä olenkaan. Elämäni on emotionaalisesti hyvin rikasta.
En oikeastaan stressaannu multitaskingista. Monta rautaa tulessa sopii minulle. Tykkään niin monesta asiasta, etten malta olla haalimatta itselleni kaikkea sitä kivaa tekemistä.
Esimerkiksi tällaisia juttuja tein tässä kuussa:

Vastaanottoa, työnohjauksia ja elämän koko kirjon kuulemista niissä tapaamisissa. Pysyn hyvin nöyränä elämälle tässä työssä.
Ravintola Kuun ihana lounasseuralaiseni Janna Rantala
Kirjan kirjoitusta mainion, nerokkaan ja energisen Janna Rantalan kanssa. Välillä Töölössä Jannan toimistolla, välillä Tuusulassa minun kotonani. Taas kerran jopa pari vuorokautta putkeen Boot camp-hengessä läppäreitämme vierekkäin naputellen.

Kirjan kirjoitusta itsekseni sille liikenevissä hetkissä kotona, kirjastoissa, kahviloissa ja junassa.
Toisenlaiset äidit vitoskauden tiimin tuottaja Jenna ja tuotantopäällikkö Meeri
Piipahdin Toisenlaiset äidit-vitoskauden suunnittelupalavereissa ja iloitsin uusiin ihmisiin tutustumisesta. Trusting the magic of new beginnings. 
Johanna-symppis
Hioin seminaariesityksiä eräänä sunnuntaina yhdessä kollegani Johanna Blåfieldin kanssa Vuosaaren merellisissä maisemissa.
Lotan ja Johannan kanssa Mentalisaatio vanhemmuudessa- seminaarissa Folkhälsanilla.

PsT Saara Salo ja Cathy Troupp

Illallinen Saaralla.

Cathy Troupp ja Jukka Mäkelä
Luotsasin muiden hallituslaisten kanssa Suomen Theraplay-yhdistyksen kansainvälistä mentalisaatioseminaaria ja jännitin ja omaa esitysvuoroani siellä. Ihailin esikuvieni Saara Salon, Mirjam Kallandin ja Cathy Trouppin puheenvuoroja.
Nautin seminaarin jälkeisestä Hannan kokkaamasta illallisesta kollegoiden ja ystävien kanssa.

Kävin Oppi ja Ilolle suunnittelemani Vauvavuoden rakkaimmat hetket -tuotteen markkinointikuvauksissa.
Ja viihdyin Theraplay-yhdistyksen työnohjaajien ja kouluttajien tapaamisessa Bottalla.

Vapaa-aikanani ilahduin monesta tärkeästä puhelusta ja kohtaamisesta läheisteni kanssa.
Yhteys toisiin ihmisiin ravitsee sieluani. No, lisätään vielä, että yhteys myös eläimiin. Eläinrakkauteni kohdistuu etenkin koiriin!
Pappa Vuorisen päivällispöydässä Palmusunnuntaina.
Kielipusuja Viljolta <3
Hyvää mieltä tuottivat useammat syntymäpäiväjuhlat omassa perheessä ja lähipiirissä sekä välillä pilkahdellut kevätaurinko. Ulkoilu ystävän kanssa. Teekupponen illalla sohvalla kirjaa lukien. Puhtaat lakanat. Tuoksuvat ruusut maljakossa. Lempimusiikki täysillä autossa ja sen tahtiin laulaminen! Kevyiltä tuntuvat askeleet ja mieli. Haaveilu ja suunnittelu. Lasteni kanssa puuhastelu, höpsöttely ja juttelu. Ja ehdottomasti viikonlopun pitkät aamut rauhassa loikoillen!
Onni on kyllä kaikista eniten elämän pienissä, hyvissä asioissa. Collect moments, not things. 

Kauppakeskus Kaaren Terveystalon vastaanotolleni eräänä iltapäivänä pyyhältäessäni havahduin tämän näyteikkunan edessä ja pysähdyin miettimään lukemaani. Liikutuin tästä, kuulkaa!

Noissa sanoissa on mielestäni luottamusta siihen, että selviytyä voi, vaikka välillä olisi rosoisiakin tai epävarmoja aikoja. Vähän samoin kuin tässä yhdessä lempisitaatissani:
“Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää.” (Eeva Kilpi)
Luotetaan siis siihen, että elämä kantaa <3
Täältä tullaan, kevät!

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSaveSaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSaveSaveSaveSaveSave

SaveSave

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *