Kirjoittelin elokuun alussa nostalgisen postauksen siitä, kuinka psykologian opintojeni alusta on kulunut jo 20 vuotta. Alumnijuhlat olivat silloin vielä suunnitteilla, mutta nyt jo juhlittu. Oli kyllä kivaa!
Suurkiitos Jyväskylässä asuvat kurssikaverit Johanna, Iina ja Silja upeista järjestelyistä!
Viikonlopuksi pakkasin pesueeni koiraa myöten kyytiin ja käänsin Ropposen nokan kohti Keski-Suomea. Onneksi lapsuudenystäväni perhe asuu Säynätsalossa. Majoituimme sinne. Ihan luksusta oli saada vielä kyyti kaupunkiin ja illalla takaisin. Kiitos Sirpa & co!
Vuosikurssijuhliin osallistui lopulta vain viitisentoista vuosikurssimme alumnia. Ehkä päivämäärä tuli liian nopeasti monen tietoon. Kutsut onnistuivat kuitenkin tavoittamaan lähes kaikki asianosaiset.
Aloitimme juhlallisuudet yliopiston uusissa tiloissa. Rakennus nimeltä Ruusupuisto sijaitsee aivan Alvar Aallon museon vieressä. Yliopistolle tutkijan uralle ohjautunut Johanna Rantanen esitteli meille tilat ja nostimme jälleennäkemisemme kunniaksi alkumaljat.
Oli kutkuttavaa nähdä tutut kasvot. Kaikki toistelivat, kuinka samannäköisiä edelleen olemme 😉
Rakennuksessa oli seinillä aivan mahtavaa Veikko Hirvimäen taidetta, jonka materiaalina oli puu.
Kiersimme ja ihailimme tiloja. Kaikki niin uutta, kaunista ja funktionaalista. Kyllä kelpaa Jyväskylässä tämän päivän opiskelijana!
Siirryimme yksityistilaisuuteen Alvar Aallon museoon, jossa söimme pääruoka-annokset ja jälkiruoat. Ruokailun lomassa kävimme kuulumiskierroksen. Pari väitöskirjaa, aika monta lasta ja hienoja työpaikkoja ja urapolkuja näiden ihmisten tarinoissa. On ilo kuulua tällaiseen monipuoliseen sakkiin!
Tässä pari yhteiskuvaa, josta kuvaaja on kyllä epähuomiossa rajannut etualalta muutaman henkilön pois…
Syötyämme lähdimme nostalgiakävelylle kampuksen halki. Fiilistelin ihan onnessani vanhoja paikkoja. Oli niin tuttua, ja silti se tunne, että olin ollut täältä hyvin kauan – liian kauan -poissa. Teki sielulle hyvää palata tänne. Ne olivat hyviä vuosia. Ja silti olen onnellinen, että ne ovat takana. 20 vuotta vanhempana on paljon tyynempi ja tasaisempi olo.
Tässä päärakennuksen takana vannoimme fuksivalamme vuonna 1997. Päätimme sen kunniaksi ottaa yhteiskuvan juuri näillä portailla!
Meillä oli aika hauskaa, kun otettiin kuvia pääovea nykien. Ei se vain auennut meille enää!
Johanna oli varannut meille tilat kampukselta Musicalta, jonne asetuimme seurustelemaan.
Kuuntelimme musiikkia, jota siihen aikaan (ja edelleen) suosimme, kuten Zen Cafe ja Ultra Bra. Iina oli koostanut huikean valokuva-potpurin opiskeluaikojen kuvista, mutta sen sisältö on kyllä vallan sensuroitua! Nauroimme ja huudahtelimme hauskojen muistojen myötä! Lopuksi vähän tanssimmekin.
Kalevauva tekee musiikkia, jonka sanoitukset on koottu vauva.fi-sivuston keskusteluista. Tämä Jyväskylä-aiheinen biisi huvitti meitä kovasti:
Loppuillaksi kamera unohtui laukkuuni ja seurustelu vei mennessään. Siirryimme Musicalta vielä Sohwiin, joka oli jokaiselle opiskeluajoilta tuttu ja nostalginen, yliopiston viereinen ravintola.
