Ruuhkavuosirakkautta-podcastia luotsaavat Heta ja Krista tuovat esiin: ”Suomi tarvitsee enemmän positiivista puhetta perhe-elämästä. Ruuhkavuosirakkautta-podissa keskustellaan perheestä, työstä, parisuhteesta, taloudesta, hyvinvoinnista ja koko elämän ihanasta härdellistä.”

Miten totta! Podi on hyvin ajankohtainen, lämminhenkinen ja kiinnostava. Sain kunnian olla ohjelman 30. vieras.

”Mitä tehdä, kun lapsi raivokarjuu monta tuntia putkeen tai kun omassa päässä räjähtelee ruuhkavuosipapatteja? Toisenlaiset äidit -ohjelmasta tuttu psykologi Leea Mattila on lempeä ja hassutteleva äiti, mutta välillä hänkin mokailee ja rähjää. Kukapa ei? Leea on kirjoittanut kirjan mentalisaatiosta eli siitä, miten oman lapsen mieltä voi oppia ymmärtämään paremmin. Meille hän jakaa kultaakin arvokkaampia ajatuksiansa tilanteisiin, jolloin oman lapsen ymmärtäminen tuntuu vaikealta.

Leean oma lapsuus ei ollut helppo. Isättömyys ja huono suhde isäpuoleen saivat hänet tuntemaan ulkopuolisuutta omassa perheessänsä. Leea ymmärtääkin, kuinka tärkeää on selvittää omat haavat ja kuprut. Nyt viisi vuotta avioeron ja ison elämänmuutoksen jälkeen hän kokee ruuhkavuosihärdellin vihdoin helpottaneen. Itsenäiset ja fiksut pojat selviävät hyvin kun äiti on podinauhoituksissa.”

On aina tosi kuumottavaa miettiä, minkä verran kertoa omasta historiastaan. Rajat ovat valtavan tärkeitä, etenkin psykologin/tulevan psykoterapeutin työssä. Olen päätynyt kuitenkin siihen, että voin kertoa omasta ei-niin-helposta taustastani pääpiirteittäin julkisesti. En vyörytä varjojani kenenkään päälle ja kannan psyykkiset arpeni itse. Ajattelen käsitellyn menneisyyteni tekevän minusta asiakkailleni inhimillisen ja eläytymiskykyisen ammattilaisen. Vastaanottotilanteessa ei jokatapauksessa ole koskaan keskiössä minun kokemukseni, vaan asiakkaani, sekä yhteinen vuorovaikutuksemme ja yhteistyösuhteemme.

Mielelläni kuulisin teiltä lukijoilta ja kuulijoilta kommentteja tähän. Miltä tuntuisi mennä terapiaan, jos tietäisit terapeutin itsensä kokeneen haavoittavia tilanteita – ja vuosikymmenten ajan läpikotaisin käsitelleen näitä hänelle itselleen tapahtuneita asioita?

Puhuimme tietenkin myös työjutuistani ja intohimostani; vuorovaikutuksesta ja mentalisaatiosta. Ruuhkavuosirakkauttakiteytykseni on tämä: ”Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind, always”. Lause on varsin mentalisoiva ja toisen erillistä mieltä kunnioittamaan kehottava. Sillä sisäinen (mielessä oleva) ei aina näy ulos, eikä ulkoinen fakta ole sama kuin sisäinen kokemus. 

Kuuntele siis! Podi löytyy Spotifysta TÄÄLLÄ ja lisäksi muissa pod-kanavissa.