*Kaupallinen yhteistyö: Ainu/Berner*
Ainu haastatteli minua omista imetyskokemuksistani ja kyseli ajatuksiani vauvan ruokinnan ja vuorovaikutuksen yhteydestä.
Omien lasten vauva-ajoista on jo aikaa, mutta julkaistakoon tässä noiden muistojen kunniaksi muutama omista imetyskuvistani. <3 Nämä ovat vuodelta 2006.
Imetys vs pulloruokinta ja imetyksen kesto on herättänyt intohimoja kautta vuosien. Itse en ota puolia kumpaankaan suuntaan. Olen tavannut niin paljon äitejä, joilla on ollut omat, tärkeät syynsä valitsemaansa tapaan, ja jotka ovat kokeneet kovin kipeänä heihin väärin perustein kohdistetun arvostelun.
Olen kuullut, että minua ei ole imetetty. Äitini kertoi, että maito ei noussut, ja se oli ollut hänelle kova paikka. 70-luvulla ohjaus oli ollut syyllistävää ja jopa jollain lailla kovakouraista.
Mustavalkoinen, ehdoton varmuus jostain on yleensä merkki siitä, että eläytyminen toisen tilanteeseen on epäonnistunut. On syytä kunnioittaa sitä, että jokainen toimii parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä loukata ”tietämällä” toisen puolesta. Paremmin toimii lämpimän utelias ymmärryksen tavoittelu. Sillä saa hankaliinkin keskusteluihin yleensä rakentavaa sävyä.
Haluaisin ottaa vauvojen ruokintaan vain sen verran kantaa, että korostan tuota haastattelussa sanomaani: Söi vauva sitten rintamaitoa tai pullosta, on tilanteen lempeä tunnelma ja vuorovaikutus se tärkein asia lapsen kannalta.
Hoivaa ja rakkautta jokaiselle toivottaen!
