IS/MeNaiset toimittaja jututti minua viime keväänä kritiikin sietämisestä. Aiemmin samasta aiheesta kirjailtiin juttu Hesariin. Nyt tämän uudemman MeNaisten artikkelin voit lukea sähköisenä TÄÄLLÄ – tai suoraan tästä alta.

Osa ihmisistä ei kestä pientäkään kritiikkiä – asiantuntija kertoo, mikä tunne taustalla yleensä on

Onko lähipiirissäsi räjähdysherkkä ihminen? Psykologi kertoo, mistä ylireagointi usein kumpuaa.

Olet sopinut ystävän kanssa yhteisestä illanvietosta, jonka hän kuitenkin viime hetkellä peruu. Mainitset harmituksesta ystävälle. Sen sijaan, että ystävä pahoittelisi, hän menee huomautuksesta puolustuskannalle.

Esimerkiksi näin saattaa käyttäytyä ihminen, joka ei tunnu sietävän kritiikkiä.

Jos ystävä tai kumppani räjähtelee toistuvasti tai reagoi ylimitoitetusti vähäpätöisempäänkin kritiikkiin, on taustalla hyvin tyypillisesti haavoittunut itsetunto. Näin kertoo psykologi-psykoterapeutti Leea Stenvall.

– Sen suojamekanismiksi on kehittynyt piikikkyys, jonka tarkoitus on puolustaa itseä, hän sanoo.

Huonosta itsetunnosta kärsivä suhtautuu kritiikkiin yleensä joko vetäytymällä tai hyökkäämällä.

Jos ihminen kokee itsensä arvottomaksi ja epäonnistujaksi, hän saattaa musertua kritiikistä ja vetäytyä nuolemaan haavojaan. Toinen saattaa puolustautua hyökkäämällä ja syyttelemällä.

Häpeilemättömältä vaikuttava ja jopa julkea käytös voikin todellisuudessa kätkeä taakseen häpeän tunteen, Leea Stenvall sanoo.

– Usein häpeämättömyyden taakse kietoutuu häpeää, jota pyritään piilottamaan, koska häpeä on hyvin kipeä tunne.

Stenvallin mukaan haavoittunut itsetunto ja sen aiheuttama häpeä voi olla peräisin lapsuudessa koetusta tunnekylmyydestä. Jos perheessä on esimerkiksi ollut käytössä rajuja rangaistuksia, lapsi on saattanut oppia kokemaan, että on kelpaamaton tai vääränlainen.

Lisäksi itsetunto on altis kolhuille läpi elämän, Leea Stenvall muistuttaa.

– Taustalla voi olla todellisia kokemuksia, jos on aiemmin tullut kohdelluksi huonosti. Väärinkohtelu voi olla myös kuviteltua.

Stenvallin mukaan huonolle itsetunnolle onkin tyypillistä, että ihminen on jatkuvasti puolustuskannalla, koska tulkitsee muiden puheet ensisijaisesti pahantahtoisina. Tällaisen ihmisen voi olla vaikeaa luoda kestäviä ihmissuhteita.

– Jos hyppää aina radikaaleimpaan tulkintaan, ihmissuhteissa syttyy konflikteja herkästi ja usein.

Suojamuuri ylhäällä

Ihmissuhteissa käydään jatkuvasti neuvottelua, Leea Stenvall sanoo. Loukkaantuminen puolin ja toisin on aika ajoin luonnollista.

Jos lähipiirissä on ihminen, jolle kritiikin sietäminen on erityisen hankalaa, asia kannattaa ottaa puheeksi rauhallisella hetkellä. Läheiseltä voi tiedustella varovasti, onko tämä itse huomannut olevansa tavallista ärhäkämpi.

– Jos keskustelun yrittää avata riidan hetkellä, sovittelu harvoin onnistuu, kun puolustusmekanismit ovat päällä, Stenvall sanoo.

Ensin on kuitenkin hyvä katsoa peiliin: voiko kyse olla siitä, miten on itse toiminut. Voi esimerkiksi kysyä itseltään, mikä tunne tai ajatus sai aikaan tarpeen kritisoida toista. Onko taustalla loukkaantuminen tai kenties kateus?

Lopulta jokainen on vastuussa omasta käytöksestään, Stenvall sanoo.

– Aina on tärkeää tarkastella myös omaa osuuttaan ja sitä, miten on ottanut asian puheeksi. Se on helpommin sanottu kuin tehty!

Toisaalta kiehahtelu voi kieliä myös hetkellisestä kuormituksesta, jolloin on herkempi tekemään toisten sanomisista negatiivisia tulkintoja. Jotkut ovat myös temperamentiltaan kiivaampia.

Jotta kritiikkiä voi oppia sietämään paremmin, ensimmäinen askel on tunnistaa ja tunnustaa ongelma, Stenvall sanoo. Muutosta täytyy myös haluta, eikä tuudittautua ajatukseen, että muut vain ovat kohtuuttomia.

– On tärkeää ymmärtää, mistä tapa reagoida on syntynyt ja millaista historiaa on taustalla. Itsemyötätuntoa tarvitaan varsinkin, jos sitä vaille on jäänyt.