Kirjoitus löytyy sähköisenä alkuperäisenä Meillä kotona-sivustolla TÄÄLLÄ. Voit lukea sen myös tästä alta.
Miksi äidin ja tyttären suhde on hankala?
Äidin ja tyttären suhde on usein muita ihmissuhteita kinkkisempi. Ensinnäkin se on usein läheinen tai läheisin ihmissuhde monen vuoden ajan. Läheisimpiin ihmissuhteisiin kuuluu intensiivisiä hyviä ja huonoja tunteita – voidaan rakastaa ja vihata paljon.
Äidin ja tyttären kiintymyssuhteen kannalta murrosikä on keskeinen vaihe. Tässä iässä tytär raivaa tilaa kasvaakseen omaksi itsekseen. Eriytymiseen tarvitaan myös riitelyä.
Äidin ja tyttären suhde voi olla kulmikas siksikin, että kasvaessa tyttö usein samastuu samaa sukupuolta olevaa vanhempaansa. Hän samastuu ajatukseen siitä, että hänestäkin kasvaa nainen. Naiseuteen on liittynyt kulttuurillisia odotuksia. Äitimyytti luo mielikuvaa äitiydestä: tulisi olla uhrautuva ja ymmärtävä, vaikka sehän ei pidä tosielämässä paikkaansa. Odotukset voivat kuormittaa kasvavaa tyttöä ja naista.
Naiseuden vaatimusten ja odotusten vuoksi tytär kokee äidin usein kritisoivana. Äiti saattaa vuorostaan odottaa, että tytär omaksuisi samankaltaisia tapoja vaikkapa ruokavaliosta tai arvomaailmasta lähtien. Voi käydä niin, että tytär ei saa äidiltä hyväksyntää omana itsenään.
Miksi hankala äitisuhde jatkuu vielä aikuisenakin?
Suhteesta voi puuttua aito läheisyys. Silloin toiselle ei uskalla näyttää haavoittuvuutta, kuten huonoa mieltä, itkua ja suruja.
Taustalla voi olla se, että tyttären on voinut olla vaikea eriytyä äidistään vuosien varrella. Tytär saattaa edelleen hakea äidin hyväksyntää monessa asiassa: Hän ei kouluttaudu uudelle alalle, koska tietää äitinsä pitävän perusturvallisuutta tärkeänä asiana. Hän ei hanki kissaa, koska äiti ei ole kissaihminen.
Äitikin voi kaivata tyttäreltään hyväksyntää. Sekä vanhempi että lapsi ovat virittäytyneitä tarvitsemaan toisiaan, ja ihmisellä on inhimillinen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jos siitä tarpeesta jää paitsi, kehittyy puolustusmekanismeja, jotka saattavat ilmetä etäisyyden tunteena.
Hankalat välit voivat johtua siitäkin, että äiti ei ole antanut tyttärelle tilaa kasvaa omaksi itsekseen. Äiti voi olla tunkeilevalla tavalla kiinni lapsuussuhteen yhteydessä. Hän saattaa tulla tyttären kotiin siivoamaan, kommentoimaan sisustusta tai syöttää mielipiteitään pyytämättä. Samalla tyttärellä on vaikeuksia asettaa rajoja tai hankaluutta elää omannäköistä elämäänsä. Siitä seuraa tyytymättömyyttä puolin ja toisin.
Suhteeseen vaikuttavat myös äidin traumat. Äiti saattaa kokea kateutta, jos hän kokee jääneensä paitsi jostain omassa lapsuudessaan. Silloin hän on ehkä halunnut tarjota lapselle parempaa elämää, ja jos lapsi ei reagoikaan toivotulla tavalla, äiti voi pitää käytöstä valittamisena tai kiittämättömyytenä.
Aikuisena hankala äitisuhde saattaa tuntua myös suruna siitä, mitä äitisuhde olisi voinut olla. Jos äiti on jo kovin iäkäs tai kuollut, joutuu luopumaan siitä ideaalista, mitä äitisuhde olisi voinut olla. Silloin suru on ainoa keino päästä eteenpäin.
Minulla on aina ollut vaikea suhde äitiini. Ei kai minulle tule yhtä huono suhde oman tyttäreni kanssa?
Ei välttämättä. Vaikea äitisuhde auttaa ymmärtämään, että se voi vaikuttaa suhteeseen oman tyttären kanssa. Kun oppii itsestään asioita, voi valita toimia toisin.
Vanhemman rooli on sietää sitä, että lapsi kasvaa omaksi itsekseen. Sopiva läheisyys ja sopiva etäisyys on hyvässä vanhemman ja lapsen suhteessa tärkeää. Etenkin teini-ikäisen tyttären kanssa tärkeintä on lempeys ja hyväksyntä niin, että tunnetason turvallisuus perheessä säilyy. Se tarkoittaa, että lapsi voi kasvamisen kuohuineen tukeutua aina vanhempiinsa.
On hyvä yrittää ymmärtää omaa teiniä. Hänelle voi olla tärkeää esimerkiksi saada olla puhelimella. Puhelin on kanava tavoittaa ikätovereita sekä tärkeä vaihe eriytymisessä. Äiti ei olekaan enää ensisijaisesti se, jonka kanssa jutellaan ja käydään kävelyllä.
Voiko hyvän äitisuhteen saada vielä aikuisenakin?
Kyllä voi. Jos äidin kanssa voi keskustella, etsi sille sopiva hetki. Keskustele aiheesta lempeästi ja puhu enemmän itsestäsi toisen syyttelemisen sijaan.
Jos äiti tuntuu pakenevan, se voi kieliä voimakkaasta syyllisyydestä ja häpeästä. Voi olla äidille kipeää kuulla lapsen kokemuksista. Se herättää riittämättömyyttä tai menettämisen pelkoa. Harva pystyy vain toteamaan, että kerrohan lisää.
Äidillä voi olla perhesalaisuuksia, suvun mielenterveyshistoriaa, rikoksia, alkoholismia, mitä vain, joiden vuoksi hänen voi olla vaikeaa keskustella aiheesta. Selittämätön etäisyys voi siis johtua kipeän salaisuuksien kantamisesta. Joskus lapsi voi vain joutua hyväksymäänkin tilanteen.
Silti hankalaakin äitisuhdetta voi korjata. Terapian avulla voi pyristellä eroon näkymättömistä seiteistä, eli esimerkiksi äidiltä tyttärelle varkain valuneista arvomaailmoista, joita hankala äitisuhde on luonut. Voi alkaa rohkeammin tehdä omia valintoja ja ottaa vastuuta vain omista tunteista ja elämänsuunnista.
