Turvallista koulunaloitusta!

Hei, mitäs tänne kuuluu? Pitkästä aikaa. Olipas historiallisen pitkä blogitauko minulla! Miten teidän kesä on mennyt?

Omat vapaani aloitin juhannuksesta – tosin kirjoitin ne ihanat heinäkuun helleviikot näppis sauhuten Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutukseni opinnäytetyötä, enkä siten ihan vapaa kuitenkaan kokonaan ollut… Olin NIIN helpottunut, kun sain ensimmäisen version opparistani nyt palautettua. Tällä viikolla minulla on tapaaminen ohjaajani kanssa, ja selviää, miten paljon korjattavaa tulee. Mutta oli miten oli, jonkinlainen kokonaisuus siitä on nyt kuitenkin kasassa, ja uskallan luottaa valmistuvani psykoterapeutiksi kurssikavereideni kanssa jo alle 4kk päästä joulukuun alussa. Huh!

Syyskalenterini näyttää kutkuttavan kivalta: vastaanotot pyörähtävät käyntiin etä/lähi-hybridinä, työnohjaukset samoin, ja lisäksi on tulossa monta haastavan innostavaa koulutus-ja luentokeikkaa. Lisäksi kerromme pian lastenpsykiatri Janna Rantalan kanssa Uhmasta yhteyteen-verkkokurssiimme tulevasta pienestä faceliftistä. Olen inspiroitunut ja aina vain niin valtavan nöyrän kiitollinen, että saan tehdä tätä työtä ja että teitä asiakkaita riittää.

Koulut alkoivat tänään ja Helsingin Sanomat haastatteli minua jännitysaiheesta. Juttu löytyy alkuperäisenä TÄÄLLÄ, mutta se on maksumuurin takana. Voit lukea toimittaja Pauliina Toivasen kirjoittaman tekstin tästä alta.

”NO, jännittääkö kouluun meno?”, on tuttu kysymys, johon lapset saavat vastailla ennen koulujen alkamista.

Someaktivistin ja sisällöntuottajan Tinna Pehkosen lapsi on aloittamassa koulun, ja Pehkonen havahtui siihen, miten usein lapselta kysytään jännittämisestä. Pehkonen julkaisi Instagram-tilillään videon siitä, kuinka tiuhaan lasten jännitystä tiedustellaan. 

”Huomasin, että aivan, kysyn tätä itsekin lapseltani tai tämän kavereilta”, Pehkonen sanoo.

Videoon kertyi paljon kommentteja, ja moni kertoi tunnistaneensa ilmiön: jännityksen määrä on usein ensimmäinen asia, jota koulua aloittavalta lapselta udellaan. 

Moni myös huomautti, että kysymys saattaa jopa lisätä lapsen jännitystä. Täytyyhän koulun olla merkillinen paikka, jos sitä täytyy kovasti jännittää!

VAIKKA Pehkonen on kiinnittänyt kasvatuksessa huomiota tunteista puhumiseen ja siihen, että lapsella on tilaa kertoa omista kokemuksistaan, tuli huomio yllätyksenä. Viattomalta tuntuva kysymys lipsahtaa huulilta helposti.

”Vaikka parempi tapa olisi kysyä lapselta, miltä jokin asia tuntuu kuin syöttää valmis vastaus hänelle”, Pehkonen sanoo.

Tänä vuonna koulun aloittamiseen liittyy erityisen paljon jännitystä. Koronavuoden takia moni lapsi ja vanhempi ei ole päässyt etukäteen tutustumaan koulun tiloihin tai opettajiin. 

”Se lisää varmasti myös vanhempien jännitystä”, Pehkonen sanoo.

PSYKOLOGI Leea Mattila tunnistaa ilmiön. Moni aikuinen saattaakin heijastella omia tunteitaan kysymällä lapsen jännityksestä.

Psykologi Leea Mattila jännitti lapsena itsekin koulun alkamista. KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS

”Usein myös aikuiset saattavat jännittää lapsen koulun alkamista ja tulevatkin heijastaneeksi omia tunteitaan kysymyksellä”, Mattila sanoo.

Kannattaakin mieluummin avata keskustelu siitä, miltä lapsesta tuntuu.

Vanhemmalle lapsen koulun aloittaminen merkitsee lapsen elinpiirin ja reviirin kasvamista sekä itsenäistymistä. Lapsen elämään tulee uusia asioita, joihin ei välttämättä pystykään vaikuttamaan. Se saattaa luonnollisesti jännittää.

Koulun alkaminen on jännittävä paikka myös lapselle: edessä on uuteen kouluun, kavereihin ja oppitunteihin tutustumista. Usein koulun alkuun on myös valmistauduttu pitkään ja hartaasti. Osa lapsista myös jännittää uusia tilanteita enemmän kuin toiset.

”Koulun aloittaminen on riitti, johon valmistaudutaan pitkään. Vanhemmat saattavat puhua jo vuosia aikaisemmin hetkestä, jolloin koulu alkaa.”

MATTILA kehottaa aikuisia kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, miten lapselle jännityksestä puhuu. Lapsen jännitykselle tulee antaa tilaa, eikä tunteita kannata vähätellä.

”On todella tärkeää antaa jännityksen olla totta. Moni haluaa kannustaa ja sanoo, ettei ole mitään jännitettävää, eikä tilannetta tarvitse pelätä. Se on kuitenkin kaikkein huonoin vaihtoehto. Silloin tulee mitätöineeksi lapsen tunteen, eikä hän pääse käsittelemään jännitystään”, Mattila sanoo.

Usein jännitystä tiedustelevat myös monet muut aikuiset: isovanhemmat, kummit ja tai muut läheisen aikuiset. Toisinaan lasta kehotetaan olemaan reippaana. Tällaisessa tilanteessa vanhempi voi asettua lapsensa rinnalle ja tämän tueksi, Mattila sanoo.

”Lapselle voi kertoa, että hän saa jännittää, eikä välttämättä tarvitse olla reipas, jos ei tunnu siltä. Vanhempi voi näin sallia jännityksen”, Mattila sanoo.

JOS vanhempi huomaa lapsensa jännittävän, kannattaa asiaa pohtia yhdessä. Lapsi ja vanhempi voivat myös yhdessä miettiä, miten jännityksen kanssa pärjäisi uudessa tilanteessa. Lapsi voi esimerkiksi valita jonkun mukavan mielikuvan, jota hän ajattelee silloin, kun jännitys nostaa päätään.

Mattila kertoo itsekin jännittäneensä koulun aloittamista. Hän valmistautui uuteen tilanteeseen kehittämällä äitinsä kanssa turvalauseen.

”Mietimme etukäteen äitini kanssa, miten voisin tutustua uuteen vieruskaveriini. Sovimme, että kysyn hänen nimeään ja voisiko hän leikkiä kanssani välitunnilla. Tämä strategia pelasti ensimmäisen koulupäiväni”, Mattila kuvailee.

MAHDOLLISESTA jännityksestä voi puhua myös ensimmäisen päivän jälkeen.

”Lapset hyötyvät siitä, kun tunteita käydään läpi jälkikäteen. Vanhempi ja lapsi voivat keskustella, vastasiko kuvitelma koulupäivästä todellisuutta, vai oliko päivä sittenkin erilainen. Vanhempi voi kertoa myös omista tunteistaan, kuinka jännitti jättää lapsi kouluun tai kuinka häntä tuli ikävä. Omia tunteitaan ei kannata jättää lapsen taakaksi, mutta niitä voi jakaa.”

Aikuisen kannattaa varautua siihen, että lapsi voi kokea eroahdistusta koulun alkamisen aikaan tai hetkellisesti olla riippuvaisempi aikuisen tuesta.

”Lasta voi myös rohkaista, mutta häntä ei kannata pakottaa itsenäisyyteen. Se harvoin toimii. Riittää, että lapsen tunteet tulevat kuulluksi”, Mattila toteaa.

Toivottelen kaikille turvallista koulunaloitusta sekä intoa ja energiaa syksyyn! <3

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.