Mikä ihmeen MIM?

Sosiaali- tai terveydenhuollossa pyydetään usein lasta ja vanhempaa osallistumaan videoituun ns. MIM (Marschack Interaction Method) -havainnointiin. MIM on Marianne Marschackin 1960-luvulla kehittämä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kuvantamistapa.
MIM-havainnointia käytetään useimmiten lapsen ja perheen hoidon tai kuntoutuksen suunnittelussa ja terapeuttisena, voimaannuttavana keinona. Theraplay-terapian suunnittelussa MIM-havainnointi on keskeinen, välttämätön työkalu, jonka käyttöä terapian suunnittelun välineenä opiskellaan Theraplay-terapeuttikoulutuksessa.
MIM-menetelmässä on eri versioita raskausajalta nuoruusikään saakka, sekä perheversio. MIM:ssa pyydetään vanhempaa ja lasta tekemään yhdessä pieniä leikkitehtäviä. Työntekijät seuraavat heitä peililasin tai videoyhteyden takaa ja yhdessäolon hetki taltioidaan videolle. Yleensä tähän kuluu aikaa noin puoli tuntia.
Terveydenhuoltojärjestelmässämme vuorovaikutuksen tarkastelu on noussut tärkeään asemaan, koska se tarjoaa vaikuttamisen väyliä lasten mielenterveyteen. MIM:n tehtäväkirjo mahdollistaa monipuolisen kokonaisuuden (ei niinkään yksittäisten tilanteiden) ja vuorovaikutuksen perusilmiöiden havainnoinnin. Miten tilanteet soljuvat eteenpäin? Onko lapsen ja aikuisen välillä tunneyhteyttä? Näyttäkö joku asia toistuvan? Missä kohdin lapsi näyttää tarvitsevan turvaa tai rauhoittamista? Miten paljon lapsella näkyy itsenäisempää toimintaotetta?
Suurinta osaa ihmisistä havainnointiin tuleminen jännittää ainakin jonkin verran. Tilanteessa koettu stressi ja jännitys suhteutetaan toki aina kokonaistilanteeseen ja huomioidaan päätelmissä. Monet ovat kuitenkin kertoneet jälkikäteen, että tilanne olikin miellyttävä ja heillä oli hauskaa yhdessä!
MIM-havainnointia seuraa aina MIM-keskustelu vanhemman/vanhempien kanssa. Työyksiköstä riippuen MIM-havainnoinnista saatetaan laatia myös kirjallinen yhteenveto.
Keskustelua varten työntekijät ovat valinneet tallenteelta muutaman kohdan, joita tarkastellaan yhdessä. Myös vanhemman omat havainnot kuullaan. MIM-keskustelun tarkoituksena on auttaa vanhempaa löytämään omaa kyvykkyyttään ja taitojaan kiinnittämällä huomiota niihin hetkiin, joissa lapsen näkökulman huomioiminen on onnistunut erityisen hyvin. Vanhemmalle voidaan osoittaa kypsymässä olevia, lapsen edun mukaisia hyviä toimintamalleja, joita vanhempi ei ole vielä osannut käyttää tai kehittää riittävästi. Vanhemmalle annetaan myös tietoa, miten parhaalla tavalla tukea lapsensa kehitystä vuorovaikutuksen keinoin.
Kuuluisa psykologi ja psykoanalyytikko Daniel Stern on viisaasti todennut: ”Vanhemmat kyllä tietävät, mitä eivät osaa, mutta harvoin mitä osaavat”. Myönteistä otetta puolustavat myös alan tutkimukset johdonmukaisesti: vanhemmat muuttuvat, kun näkevät itsensä toimimassa hyvin!
Vanhempi on aina oman lapsensa asiantuntija. Mikäli jatkosuosituksia MIM-keskustelussa annetaan, ne perustellaan huolellisesti. Silloinkin, kun vuorovaikutuksesta herää huoli, luodaan toivoa ja esitetään, miten muutosta voidaan lähteä toteuttamaan.
Oletko sinä ollut lapsesi kanssa MIM-havainnoinnissa? Saitko kokemuksesta eväitä teidän vuorovaikutukseenne?

Kuvitus ei liity MIM:n, vaan ystävänpäivään, jota vietetään tänään.

Hyvää Ystävänpäivää! Leea

 

SaveSave