Lasten ja nuorten ulkonäköpaineet – tunnista, ota puheeksi ja tue

Olen pitänyt viikottaista psykologin vastaanottoa Pikkujätti Lasten ja nuorten lääkärikeskus Järvenpäässä vuodesta 2014 lähtien. Vastaanotolleni sinne voi varata ajan paikanpäälle, puheluna tai videopuheluna.

Pikkujätistä pyydettiin minua asiantuntijaksi artikkeliin, jonka aiheena on lasten ja nuorten ulkonäköpaineet: miten tunnistaa, ottaa puheeksi ja tukea.

Lue juuri julkaistu ulkonäköpainehaastatteluni Pikkujätin sivuilla TÄÄLLÄ tai tästä alta.

kuva: Pikkujätti

Ulkonäköpaineet koskettavat myös poikia – Näin puhut ulkonäöstä lapsen kanssa

Lähes jokainen kokee joskus ulkonäköpaineita. Kun ulkonäköpaineet painavat lasta tai nuorta, on tärkeää auttaa häntä ymmärtämään omia tunteitaan. Niiden taustalla voi olla itsetunto-ongelmia, riittämättömyyden kokemus tai turvattomuutta. Pikkujätin psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila kertoo, miten ulkonäköpaineet voi ottaa puheeksi lapsen kanssa. 

Mitä on ulkonäköpaineiden takana? – Mielen haasteet eivät ratkea ulkonäköä muuttamalla

Ulkonäköpaineet tarkoittavat omaan kehoon kohdistuvaa huolta, kriittisyyttä, tyytymättömyyttä ja epävarmuutta. Ulkonäköpaineet voivat kohdistua mihin tahansa asiaan omassa kehossa. Nuoria mietityttää usein esimerkiksi paino tai akne.

Yhteistä lasten ja nuorten ulkonäköpaineille on se, että ne ovat tyypillisesti mielen haasteita, jotka kanavoituvat kehonkuvaan. Lapsi voi esimerkiksi pelätä, ettei riitä omana itsenään tai etteivät muut hyväksy häntä ja hän tulee hylätyksi. Hän kanavoi huolen ulkonäköönsä ja yrittää ratkaista sen vaikkapa värjäämällä hiuksensa ajatellen, että uusi hiusväri tekee hänet tyytyväiseksi. 

Todellisuudessa näitä mielen haasteita ei voi ratkaista muokkaamalla ulkonäköään. Ulkonäön sijaan huomiota tarvitsee lapsen mieli eli esimerkiksi itsetunto tai turvattomuuden tunne, jota lapsi yrittää paikata ulkonäköään muuttamalla.

Poikien ulkonäköpaineet jäävät helposti huomiotta – Some tulvii vertailukohteita

Lähes jokainen kokee ulkonäköpaineita joskus. Ulkonäköpaineet eivät ole vain tyttöjen ongelma, poikien ulkonäköpaineet ovat vain vaietumpi asia. 

Lapsilla voi olla ulkonäköpaineita jo hyvin nuorina, alakoulusta lähtien. Asiaa pahentaa se, että nykyisin lapset eivät vertaa itseään vain omiin luokkakavereihinsa, vaan vertailukohteena on somen kautta koko maailma. 

Some ja ulkonäköpaineet ovatkin tutkimusten mukaan yhteydessä. Tiedetään, että paljon somea käyttävillä on muita enemmän ulkonäköpaineita ja ahdistusoireita. 

Vanhempi, puhu arvostavasti itsestäsi – Nuori imee ympäristön arvoja itseensä  

Ulkonäköpaineita aiheuttavat muihin vertailun lisäksi kulttuurin ja yhteiskunnan kauneusihanteet ja muoti- ja ulkonäkötrendit. Tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi ripsien pidennykset ja tietyt lenkkarit. Lapsi voi kokea painetta, että hänenkin pitäisi saada nämä ollakseen trendikäs ja kuuluakseen joukkoon.

Lasten ja nuorten ulkonäköpaineita lisäävät myös ystävien ja vanhempien ajatukset ja arvot, sillä kouluiässä lapsi imee itseensä moraalisia ja eettisiä käsityksiä. 

Jos vanhemmat tavoittelevat ulkoista materiaa, kuten hienompaa autoa tai käsilaukkua, kommentoivat toisten ulkonäköä tai tuskailevat omaansa, lapsi saattaa saada signaalin, että ulkonäkö on kytketty ihmisarvoon. Se voi lisätä ulkonäköpaineita.

Vanhemman ei tulisikaan koskaan vähätellä ulkonäköään, vaan itsestä tulisi puhua arvostavasti ja hyväksyvästi. 

Toisten ihmisten ulkonäköä ei myöskään pidä arvostella millään lailla. Ei tulisi päivitellä kenenkään painoa, vaatteita, kampausta, tatuointeja tai mitään muutakaan. 

Nuorten ulkonäköpaineet voivat näkyä murehtimisena tai alakulona – tunnista merkit

Ulkonäköpaineista voi kertoa nuoren tarve näyttää tietynlaiselta tai ostaa tiettyjä vaatteita tai meikkejä. Merkki ulkonäköpaineista voi olla myös se, jos nuori kiinnittää voimakkaasti huomiota omaan kehoonsa tai yrittää muokata sitä esimerkiksi laihduttamalla, urheilemalla paljon tai värjäämällä hiuksiaan.

Joskus ulkonäköpaineet näkyvät sosiaalisena vetäytymisenä, eristäytymisenä, alakuloisuutena ja murehtimisena. Mikäli nuori ei enää tapaa kavereitaan tai on paljon allapäin, kyse voi siis olla monen muun syyn ohella tai niiden lisäksi ulkonäköpaineista.

Pahimmillaan nuorten ulkonäköpaineet voivat johtaa kehonkuvan vääristymiseen, syömishäiriöön ja muihin mielenterveydenhäiriöihin, kuten ahdistukseen (https://pikkujatti.fi/artikkelit-ja-tiedotteet/artikkelit/lapsen-ahdistus-7-voimaannuttavaa-neuvoa-vanhemmalle/) ja masennukseen (https://pikkujatti.fi/artikkelit-ja-tiedotteet/artikkelit/masentunut-lapsi-kaipaa-lohduttavaa-aikuista/).

Luo kotiin turvallinen ilmapiiri – Näin puhut ulkonäköpaineista nuoren kanssa

Lapsen ja nuoren kanssa kannattaa puhua ulkonäköpaineista, vaikkei huolta olisikaan. Jos nuori itse kertoo, että hänellä on ulkonäköpaineita tai vanhemmalla herää huoli asiasta, keskustelu on erityisen tärkeää.

  • Kysy, mitä lapsi ajattelee ulkonäköpaineista ja onko hän kohdannut niitä. Nuorelta voi kysyä myös, mitä hänen kaverinsa ajattelevat ulkonäöstä.
  • Omien tunteiden käsittely auttaa ulkonäköpaineiden päihittämisessä. Siksi nuorta kannattaa kannustaa pohtimaan, mistä tarve muokata jotain omassa ulkonäössä tulee. Voisiko sen taustalla olla riittämättömyyttä, hylätyksi tulemisen pelkoa tai tarvetta piristää itseään jotenkin? 
  • Muista olla myötätuntoinen nuorta kohtaan. Toisen ymmärrys ja empatia ovat hyvin terapeuttisia. Nuorelle on tärkeää, että asetut hänen rinnalleen ja jaat sen, mitä hänen mielessään on. Näin hän ei jää yksin ajatustensa kanssa. Pyri luomaan kotiin kulttuuri, jossa on turvallinen ilmapiiri, jotta nuori uskaltaa puhua tunteistaan.
  • Muistuta nuorelle, että hän on arvokas omana itsenään. Terve itsetunto auttaa selättämään ulkonäköpaineet. Sen muodostumisessa vanhempien tuki ja lämmin kohtaava vuorovaikutus on tärkeää.
  • Tärkeää on keskustella aiheesta uteliaisuudella ja myönteisesti. Muista, että lapselle tai nuorelle ei kannata saarnata. Silloin viesti menee harvoin perille. 

Tue nuorta elämän harmeissa – näin autat häntä kehittämään resilienssiään 

Resilienssi eli psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä kestää vaikeuksia ja ponnistaa ylös niiden jälkeen. Se auttaa kestämään ulkonäköpaineita ja se on ominaisuus, jota voi kehittää.

Vanhempi voi vahvistaa nuoren resilienssiä tukemalla häntä elämän harmeissa ja huolissa niin, että nuori kykenee kestämään niitä ja kokee tulevansa ymmärretyksi. 

Resilienssi ei kehity, jos lapsi ei kohtaa lainkaan vastoinkäymisiä. Se ei myöskään kehity, jos lapsi jää yksin vaikeuksiensa kanssa. 

Nuorta ei siis kannata suojella liikaa, mutta häntä ei saa jättää selviämään murheistaan yksin. 

Puhukaa ammattilaiselle ajoissa – Vastaanotolle voi tulla joko yksin tai yhdessä

Nuoren ulkonäköpaineisiin voi hakea apua jo ennaltaehkäisevästi. Meille Pikkujättiin kannattaa tulla juttelemaan aina, jos nuori tai vanhempi kaipaa apua aiheen pohdiskeluun. Jos ulkonäköpaineet aiheuttavat esimerkiksi ahdistusta tai muutoksia syömisessä, avulla on jo kiire. 

Vanhemman on tärkeää myös yrittää herättää nuoren oma motivaatio, jotta tämä haluaisi saada apua. Vastentahtoisen nuoren auttaminen on vaikeampaa kuin nuoren, joka ymmärtää, että avun hakeminen ei ole huonommuutta vaan se antaa hänelle voimavaroja. 

Motivaatiota voi herätellä keskustelemalla nuoren kanssa häntä arvostaen. Nuorta voi houkutella myös kokeilemaan: ”lähde ainakin ensikäynnille ja päätä kantasi vasta sitten!”

Meille Pikkujättiin voit varata ajan joko nuorelle, koko perheelle tai vanhemmalle. Varaa aika tällöin psykologille tai psykoterapeutille.  

Asiantuntijana Pikkujätin psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.