Lapsen kaverisuhteiden tukeminen vanhempana

Lapsen kaverisuhteet merkitsevät ennenkaikkea iloa ja jakamista! Koska lapset vasta harjoittelevat sosiaalisia taitoja, on heillä taipumusta myös ajautua herkästi isompiin ja pienempiin konflikteihin. Näiden keskellä moni vanhempi pohtii vimmaisesti, miten lapsia tulisi auttaa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto halusi vastata tähän yleiseen perheiden tarpeeseen, ja keräsi haastatteluni pohjalta aiheesta vanhemmille artikkelin ja vinkkipankin.

Juttu on osa MLL:n Vanhempainnettiä ja löytyy alkuperäisenä sähköisenä artikkelina TÄÄLLÄ. Voit lukea sen myös tästä alta.

Miten tukea alakouluikäisen lapsen kaverisuhteita?

Kaverisuhteet antavat kaikenikäisille jaettua iloa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mielihyvää joukkoon kuulumisesta. Yhteys toiseen ihmiseen rauhoittaa hermostoa ja kertoo: olen arvokas, merkityksellinen ja turvassa. 

Alakouluiässä eli keskilapsuudessa kaverit ovat lapselle tärkeää harjoituspintaa. Ystävien kanssa treenataan sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja sekä opetellaan erimielisyyksien ja riitojen sopimista. Samalla harjoitellaan oman ja kaverin mielen huomioimista. Kaverit toimivat myös peilinä minäkuvalle: millainen minä olen ja millaisena muut minut näkevät?

Kavereiden kanssa leikitään yhdessä. Leikin lomassa mm. motoriset taidot, kuvittelu ja luovuus sekä ongelmanratkaisukyky kehittyvät.

Kaverisuhteiden merkitys lisääntyy lapsen kasvaessa. Alakouluikään (7-12v) mahtuu monenlaista kaverisuhteisiin vaikuttavaa kehitysvaihetta.


Kouluunlähtijä vertailee ja vahtii


Pikkukoululaiset vertailevat taitojaan, ja jotkut ovat hyvin kilpailullisia. Tämän ikäiset huomaavat jo, jos joku osaa esimerkiksi piirtää paremmin kuin toinen.

Alakoulun ensimmäisinä vuosina monet ovat tarkkoja sääntöjen noudattamisesta. Lapset voivat vahtia toistensa tekemisiä ja raportoida tarkasti aikuiselle. Tämä liittyy lapsen moraalin kehittymiseen

Liikuntataidot ottavat alakoulun ensimmäisinä vuosina spurttia, ja kommunikaatiotaidot ja leikkitaidot ovat usein jo hyvällä tasolla. Itsetunto ja itseluottamus ovat kuitenkin hyvin haavoittuvaisia, jos lapsi jää sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle.

Murrosiän lähestyessä kaveripiirin ilmiöt tarttuvat


Koulun aloittamiseen asti lapsi sisäistää useimmat arvonsa omasta perheestä, mutta vuosi vuodelta kavereiden vaikutus kasvaa. Alakoulun viimeisinä vuosina kaveripiirin ilmiöt tarttuvat helposti. Muiden kanssa samalla tavalla toimiminen tuntuu palkitsevalta.

Tarve omanikäisten hyväksynnälle ja nähdyksi tulemiselle ovat vahvoja. Joskus tämä altistaa myös huonoille päätöksille.

Murrosiässä kaverit auttavat irtautumaan vanhemmista. Moni lapsi on alakoulun lopulla jo keskellä tätä vaihetta tai lähestyy sitä. Puberteettiaan elävän lapsen aivoissa on valtavaa kuormitusta ja välillä kyky asettua toisen asemaan romahtelee. Lapsi etsii itseään, ja siinä melskeessä yritykset ja erehdykset seuraavat toisiaan.

Samanaikaisesti lapsen ajattelukyky kehittyy yhä abstraktimmaksi. Suhteet omanikäisiin kavereihin rakentavat valmiuksia myös myöhemmille seurustelusuhteille.

Temperamentti vaikuttaa ystävyyssuhteisiin

Temperamentilla eli sisäsyntyisellä reagointitaipumuksella on tärkeä rooli lapsen kaverisuhteissa. Alakouluiässä lapset harjoittelevat sosiaalisesti ja kokeilevat, minkä tyyppisten kavereiden kanssa he parhaiten sopivat yhteen.

Myös kiintymyssuhteen mallit näkyvät koululaisen kaverisuhteissa: onko lapsen tapa tukeutua toiseen, vetäytyä ja vältellä, vai kenties draamailla ja liioitella? Joillain lapsilla voi olla neuropsykiatrisista erityispiirteistä johtuvia vaikeuksia esimerkiksi tunnistaa kaverin tunteita ja eleitä. Myös tarkkaavaisuuden haasteet tai rutiinien tarve voivat vaikuttaa koululaisen kaverisuhteisiin.


Alakoululaisen vanhemman vinkkipankki

Tue koululaista kaverisuhteissa

– Keskustele lapsen kanssa kotona kaveriasioista, tunteista ja ajatuksista. Aikuisen kanssa käyty keskustelu tukee lapsen sosiaalista kehitystä.

– Ei kannata ladata keskusteluihin liian suuria odotuksia. Hyväksy myös se, että aina lapsi ei puhu. Jo asian esiin nostaminen kertoo, että aikuinen on läsnä ja valmis tukemaan.

– Osoita kiinnostusta lapsen asioihin. Hyvä suhde lapsen ja vanhemman välillä auttaa lasta kertomaan, miten hän kokee erilaiset asiat kaverisuhteissa.

– Alakoululaisten riitojen sovitteluun tarvitaan joskus aikuista. Säilytä lämmin ja ymmärtävä ote, joka pyrkii tunnistamaan eri näkökulmat.

– Selvittele ristiriitoja yhteisesti ihmettelemällä. Pohdi yhdessä lapsen kanssa, mitkä asiat tilanteiden taustalla saattoivat vaikuttaa: Miksiköhän toinen toimi niin? Mitä luulet, miltäköhän toisesta tuntui? Tämä kehittää lapsen empatiakykyä.


 – Ole kiinnostunut myös netissä tapahtuvista kohtaamisista.


Kannusta vetäytyvää lasta
– Ujon tai vetäytyvän lapsen kanssa kannattaa olla tarkkana, että ei puske liikaa omia näkemyksiään tai ”tiedä paremmin”.

– Ehdota tekemistä kaverin kanssa tai tarjoudu kuskaamaan tai saattelemaan lasta. Voit myös lähteä mukaan esimerkiksi uimahalliin. Ole tarvittaessa läsnä ja rinnalla, mutta anna kaverusten toimia keskenään.

– Mieti lapsen kanssa yhdessä valmis aloituslause, jota voitte harjoitella. Esimerkiksi: ”Hei, tulisitko leikkimään?”

– Harjoitelkaa myös turvalause, jolla lapsi voi tarvittaessa pitää puolensa ja vaatia omien rajojen kunnioitusta. Esimerkiksi: ”Tuo ei tunnu kivalta, lopeta!” Kyky puolustaa itseään voi olla lapsen turva esimerkiksi kiusaamista vastaan.


Auta mokaavaa lasta

– Vanhemman tunteet voivat olla koetuksella, jos oma lapsi aiheuttaa ikäviä tilanteita muille. Ole tarkkana, jotta esimerkiksi omat häpeän tunteesi eivät vaikuta tilanteen käsittelyyn.

– Asetu mokien äärelle ja anna anteeksi. Lapsella ei välttämättä ole vielä taitoja toimia oikein. Rangaistukset voivat jopa hankaloittaa tilannetta, jos lapsi sisäistää häpeän ja oppii ”olevansa vääränlainen”.

– Käy tilanne lapsen kanssa läpi jälkikäteen, kun kaikki ovat rauhoittuneet. Ensin kannattaa nukkua yön yli.

– Tee yhdessä lapsen kanssa ”ketjuanalyysi”. Tällöin yritetään tietoisesti ymmärtää, mitä tilanteessa tapahtui. Mikä ajatus sinulla siinä oli, kun…? Miltä sinusta tuntui, kun…? Lisäksi on hyvä tunnistaa altistavia tekijöitä, esimerkiksi huonosti nukuttu yö tai riidat sisaruksen kanssa.

– Hyväksy, että aina asioihin ei löydy ratkaisuja ja selityksiä. Yhteinen yritys ymmärtää tapahtunutta kehittää lapsen taitoja tulevaisuutta ajatellen, vaikka sillä kerralla tilanne ei selviäisikään.

– Joskus tarvitaan myös pikaratkaisuja, jos esimerkiksi toinen osapuoli odottaa anteeksipyyntöä. Jos lapsi ei sillä hetkellä kykene esittämään anteeksipyyntöä kasvokkain, voisiko hän vaikka kirjoittaa sen korttiin? Tärkein osa tulevaisuuden kannalta on kuitenkin rauhassa tehty jälkipyykki.

– Muista olla pitkäpinnainen kaveritaitojen harjoittelussa; tavallisesti tarvitaan vuosikausien treeniä.


Miten tukea lasta muodostamaan pitkäaikaisia ystävyyssuhteita?

–  Kohdista huomio omaan vuorovaikutukseesi lapsen kanssa. Se on paras tapa kasvattaa lapsen sosiaalista kyvykkyyttä.

– Opeta, että riitojen jälkeen ystävyyssuhteet voi korjata ja ystävyys ei katkea yhteen erimielisyyteen.

– Hyväksy, että lasten ystävyyssuhteet muovautuvat luontaisesti ja fyysinen etäisyys vaikuttaa. Viereisellä ovella kynnys on matalampi kuin toiseen kaupunkiin muuttaneen ystävän luona.

– Joskus lapsuusystävät säilyvät läpi elämän. Tällöin mukana on otolliset olosuhteet ja ripaus onnea.


Voiko lapsen kaverisuhdetta rajoittaa?
– Juttele lapsen kanssa, jos sinulle on herännyt huoli, että tietty kaverisuhde aiheuttaa lapselle toistuvasti pahaa mieltä. Kysy lapselta, mitä hän itse ajattelee tilanteesta. Kysy myös, millaisen neuvon hän antaisi samanlaisessa tilanteessa olevalle kaverilleen.

– Parhaassa tapauksessa lapsi suojautuu itse haitalliselta kaverisuhteelta. Muista, että on olemassa riski, että joku lapsi tuomitaan yksipuolisen tarinan perusteella. Jos tilanne on vakava, voit asettaa rajat lapsen puolesta.

– Huomioi, että ylihuolehtivaisuus voi estää lapsen oman mielen kehittymistä ja tunnetta siitä, että lapsi voi itse vaikuttaa omiin asioihinsa.

– Kulje lapsen rinnalla hankalissakin kaveritilanteissa, se vahvistaa lasta eniten. Se myös kasvattaa lapsen resilienssiä eli kykyä selviytyä elämän kolhuista myös tulevaisuudessa.


Tiedosta omat lapsuuskokemuksesi
– Omat käsittelemättömät vaikeat kokemukset voivat nousta pintaan, jos elämässä tapahtuu jotain samankaltaista. Vanhemmalla voi joskus mennä sekaisin oma ja lapsen kokemus.

– Ole tarkka ja tietoinen, jos omassa menneisyydessäsi on kipeitä lapsuuden kaverikokemuksia, kuten kiusaamista.

– Käsittele omia kokemuksiasi luotettavan ja turvallisen toisen ihmisen kanssa. Ammattilainen on tähän tarkoitukseen hyvä.


Mistä voi saada lisää apua?
– Ensisijaiset ammattilaiset koululaisten kaverisuhteiden selvittelyssä löytyvät oppilashuollosta. Opettajat, kuraattorit sekä koulupsykologit kuuntelevat ja auttavat työkseen selvittämään kaveripulmia.

– Lisää tukea saa perheneuvolasta ja myös yksityisiltä toimijoilta. Muista myös järjestöt, kuten MLL:n Vanhempainpuhelin ja chat.

– Ole yhteydessä ammattilaiseen, vaikka kaverisotkun toinen osapuoli ei haluaisikaan lähteä selvittelyyn. Tukea voi saada myös yhdelle osapuolelle.

Jutun asiantuntija on psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *