Kodin siisteyden psykologiset merkitykset

Helsingin Sanomat julkaisi 8.5.22 artikkelin seinäjokelaisesta Tuulia Alangosta, joka siivoaa kotiaan joka päivä, ja toimittaja Oona Laine pyysi minulta asiantuntijakommenttia sen yhteyteen. Koko kirjoitus löytyy sähköisenä TÄÄLLÄ (maksumuuri). Pitkästä, antoisasta jutusta pätkäistyt omat kommenttini voit lukea tästä alta.

KODIN SIISTEYDELLÄ (tai sotkuisuudella) voi ymmärrettävästi olla merkitystä elämässä laajemminkin, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila.

Joillekin koti on itsen symboli, Mattila sanoo. Sen pitäminen puhtaana osoittaa asujalleen, että jaksaa ja haluaa ilmaista itseään.

Toki opituilla käytösmalleilla on vaikutuksensa. Jos on pienestä saakka saanut hyväksyntää siivoamalla huonettaan, ja aikuisiällä puoliso ylistää puhtaana pidettyä kotia, siivoojan rooliin tavallaan asettuu.

”Sitä alkaa ihmissuhteiden kautta luontaisesti ajatella, että olen tällainen, joka pitää paikat järjestyksessä”, Mattila sanoo.

YHTÄ LAILLA temperamentilla ja persoonallisuuspiirteillä on merkitystä.

Esimerkiksi ihmiset, joilla persoonallisuuden peruspiirteistä hallitsevana on neuroottisuus, ahdistuvat muita herkemmin, Mattila sanoo. Muita peruspiirteitä ovat ulospäin suuntautuneisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus. 

Neuroottisilla persoonallisuuksilla saattaa korostua minän rakenne, jossa ollaan vaativia ja ankaria itseä kohtaan, mikä voi näkyä esimerkiksi kodin ahkerassa siivoamisessa, psykologi kuvailee.

”Jotkut meistä ovat alttiita kokemaan häpeää ja syyllisyyttä, joita pääsee sitten pakoon siivoamalla. Kun koti on järjestyksessä, ihminen kokee olevansa hyvä.”

SEN SIJAAN sotkuinen asunto yhdistyy julkisessa puheessa monesti esimerkiksi masennukseen tai elämänhallinnan puutteeseen.

Vaikka kodin kunto on Mattilan mukaan yksi jaksamisen mittareista, asia ei ole millään tavalla yksioikoinen.

Hän muistuttaa, että masennus voi oireilla myös pakonomaisella siivoamisella ja sillä, että pitää niin sanotusti kulissit kunnossa.

”Tai sitten sotkuinen koti merkitsee pelkästään priorisointia. Ihmisellä voi olla hektinen elämänvaihe, jossa hänen on pitänyt joustaa siivoamisesta.” Kodin pitäminen kunnossa voi olla yhtä hyvä keino käsitellä ahdistusta kuin kävelylenkki tai musiikki.

JUURI joustavuudessa kulkee raja sen suhteen, milloin jatkuvasta siivoamisvimmasta on syytä huolestua.

Terve halu siivota ei haittaa arkea ja ihmissuhteita. Se ei pakota palaamaan kotiin siivoamaan kesken muiden menojen. Toisaalta Mattila ei koe, että supersiivoaminen olisi patologisoitavaa eli sairaalloiseksi määriteltävää sinänsä.

Kodin pitäminen kunnossa voi olla yhtä hyvä keino käsitellä ahdistusta kuin kävelylenkki tai musiikki.

”Huolestuisin vasta silloin, jos on yhden pakonomaisen tunnekäsittelykeinon varassa ja käy niin, että se menettää tehonsa stressin purkamisessa.”

Mitäs sanotte: aivan tuttuja juttuja, vai löytyikö tähän asiaan näistä tuumailuistani jokin uusi kulma, mitä et kenties ollut tullut ajatelleeksi?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.