Arki on parasta harjoitusta tunnetaidoille

Oppi & Ilo on ihana yhteistyötahoni, jolle olen aiemmin suunnitellut Vauvavuoden rakkaimmat hetket-kortit. Nuo kortit ovat muuten valitettavasti loppuunmyydyt, eikä uutta painosta ole enää tulossa. Minulla on vielä jemmassa muutama pakka jotka voin myydä, jos koet ehdottomasti ne haluavasi. Laita siinä tapauksessa viestiä!

Mutta aiheeseen. Oppi & Ilo on julkaissut uuden Hoksaa tunteet– lautapelin, josta sain arviointikappaleen itselleni – kiitos! Kuljettelen sitä työlaukussani valmiina sopivan perheen kanssa käytettäväksi. 🙂

Oppi & Ilon sivuilla pelistä kerrotaan näin: “Laitumella kirmaa iloinen poni, orava tuudittaa poikastaan rakastavasti. Ylpeä sittisontiainen kantaa suurta lantapalloa ja ötökkäkaveri katsoo aarretta kateellisena. Vauhdikkaassa tutkimispelissä etsitään pelilaudalta erilaisia tilanteita ja tunteita – pisteen vie nopeimmin tunteen tunnistanut pelaaja! Runsas ja humoristinen kuvitus ilahduttaa kaikenikäisiä pelaajia. Hauskaa vaihtelua peliin tuo kaksipuolinen koottava pelilauta, jossa on helpompi ja haastavampi puoli. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on tärkeä pohja tunnetaitojen kehittymisessä. Yhteisten pelihetkien kautta tämäkin taito kehittyy oivaltavalla tavalla! Pelin sisältö: Koottava kaksipuolinen pelilauta (18 palaa), 57 tunnekorttia ja peliohjeet (suomi, ruotsi ja englanti).

Pelin ilmestymisen tiimoilta pääsin kertomaan tunnetaitojen ja mentalisaatiokyvyn kehittymisestä Oppi & Ilon blogissa. Voit lukea sen TÄÄLLÄ tai vaihtoehtoisesti tästä alta.

Lapsen ja vanhempien välinen suhde syntyy jo raskausaikana, ja vuorovaikutus alkaa lapsen syntymästä. Katse, kosketus, hymy, puhe – ne kaikki ovat aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja kartuttavat lapsen tunnetaitoja. Kukaan meistä ei ole syntynyt tunnetaitoisena, vaan taidot kehittyvät, kun elämme tavallista arkea vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Mitä tunnetaidot ovat? Niillä tarkoitetaan ihmisen kykyä ja halukkuutta havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Tunnetaidot voidaan nähdä yhtä tärkeänä taitona kuin lukutaito, sillä ne luovat perustaa mielenterveydelle ja niiden hallinta auttaa kehittämään myös vuorovaikutusta. Myös kyky toimia ihmissuhteissa sekä ennakoida ja säädellä omaa käyttäytymistä, kumpuavat tunnetaidoista. Tunnetaidot suojaavat meitä myös stressiltä ja auttavat käsittelemään ikäviä tilanteita ja asioita.

Lapsen kanssa arkiset vuorovaikutustilanteet – ruokailut, siirtymät, jopa riidat ja väärinymmärrykset – tarjoavat joka päivä lukuisia mahdollisuuksia tunnetaitojen harjoitteluun. Riitatilanteet sopivat harjoitteluun, sillä niissä tulee esille paitsi erimielisyys, myös mahdollisuus käydä läpi tunteita ja sopia. Se, että aikuinen pyrkii ymmärtämään lasta, ei suinkaan vahvista lapsen huonoa käyttäytymistä, vaan paremminkin lujittaa lapsen ja aikuisen suhdetta.

Pidän väärinymmärrysten selvittämistä kultajyvänä tunnetaidoissa, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden miettiä yhdessä, miten lapsi tai vanhempi ymmärsi toista väärin.

Myös leikit, pelit ja sadut eri muodoissaan ovat hyviä keinoja harjoitella tunnetaitoja. Koska emme näe toisen mieleen, meidän pitää ihmetellä ja pohtia, mitä toinen ajattelee ja tuntee. Lapsi ja aikuinen voivat pohtia yhdessä erilaisia tunteita esimerkiksi pelaamalla Hoksaa tunteet -peliä.

Yksi tunnetaitojen kannalta tärkeä kehitysaskel saavutetaan 6–8-vuotiaana, kun lapselle muodostuu mentalisaatiokyky. Se tarkoittaa lapsen kykyä ja halua tarkastella ja ymmärtää sekä omaa, että toisen mieltä. Kun lapsi osaa mentalisoida, hän osaa kuvitella tunnetta, ennakoida omia ja toisen tunnereaktioita sekä säädellä omia tunnetiloja eri tilanteissa. Toisin sanoen, kun vanhempi hoputtaa lasta ja hiiltyy kesken aamupuuhien, mentalisaatiokykyinen lapsi saattaa ymmärtää, että vanhempi ajattelee nyt myöhästyvänsä töistä ja on siksi hermostunut. Pienempi lapsi taas voi kenties jatkaa leikkejään, koska ei ymmärrä, mitä toisella on tilanteessa mielen päällä.

Mentalisaatiokyky tai tunnetaidot ylipäätään eivät kehity yksinään, vaan siihen tarvitaan vuorovaikutusta. Lapset oppivat tunnetaitoja läheisiltään kokemusten kautta. Vaikkapa myötätuntoa oppii, kun sitä saa itse osakseen ja tietää, miltä se tuntuu. Vanhempi, jolla on kyky mentalisaatioon, pystyy paremmin eläytymään lapsen mieleen ja näkemään lapsen omana itsenään pienenä ihmisenä, jolla on omat halut sekä arvokkaat ajatukset ja näkökulmat.

Lapsen tunnetaitojen harjoittelussa kannustaisin vanhempaa myös miettimään hetken itseä, huolehtimaan omasta jaksamisesta ja tarvittaessa käsittelemään omia kokemuksia.

Mitä mentalisaatiokykyisempi vanhempi on, sitä paremmin lapsi saa valmiuksia ymmärtää sekä omaa että toisen mieltä. Tunnetaitojen hallinta on horjuvaista ja takapakkia tulee niin lapsilla kuin aikuisillakin. Stressi ja isot tunteet katkovat mentalisaatiota ja hallinta pettää joskus. Kun meillä on tunnetaitoja, toivumme helpommin, osaamme sopia ja oppia tilanteesta. Niinpä kannustan opettelemaan tunnetaitoja elämällä elämää yhdessä ja antautumalla vuorovaikutukselle – lapsi kyllä kasvattaa jokaista vanhempaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *