Poissaolevuus vuorovaikutuksessa on vahingoittavaa

Olenkin jo blogissa useammin maininnut, että ihailen monia oman alani huippuja. Yhden tähtihetken koin vuonna 2014, kun saimme Theraplay-yhdistyksen Sharing play-seminaarin Key note-puhujaksi yhdysvaltalaisen vuorovaikutusgurun Ed Tronickin. Olen ollut hänen faninsa todella kauan!
Ed Tronick on maailmankuuluisa psykologi Harvardissa ja nykyisin professorina University of Massachussettsissa. Hän on julkaissut yli 200 tieteellistä artikkelia. Hän on tutkinut 1970-luvulta asti poissaolevuutta vuorovaikutuksen emotionaalisella tasolla ja on tunnettu ns. still face-kokeista.
Viime kuussa käsittelin blogissa TÄÄLLÄ henkisen väkivallan käyttöä kasvatuksessa ja mainitsin siinä yhteydessä lapselle kivettymisen, jonka vaikutukset ovat itselleni avautuneet juuri Tronickin still face-koeasetelmien kautta.
Kyynelvaroitus! Tätä koskettavaa Tronickin Still face-koeasetelmasta tehtyä videota on katsottu You Tubessa yli viisi miljoona kertaa:

Videolla vanhempaa pyydetään olemaan lapsensa kanssa siten, kuin he yleensä ovat yhdessä.  Hetken kuluttua vanhempaa pyydetään kääntymään lapsesta poispäin ja palaamaan ilmeettömänä ja reagoimattomana, ”still” -kasvoisena.
Videolla näkyy ensin todella hurmaavan näköistä vuorovaikutusta äidin ja vauvan välillä. Tämä turvallisesti kiintynyt lapsi osaa odottaa reagointia vuorovaikutuksessa. Hän juttelee ja kujeilee äidille, ja äiti vastaa hänelle. Kun vanhempi sitten kivettyy, vauva hätääntyy voimakkaasti. Hän tekee vuorovaikutusaloitteita kerta toisensa jälkeen nostaen niiden voimakkuutta, mutta ei tavoita äitiään kontaktiin. Lopulta vauva, vain kahden minuutin koeasetelman aikana, kääntyy poispäin ahdistuneena ja lopulta menettää jopa kehonsa hallinnan ahdistuen yhteyden katkeamisesta sydäntäsärkevästi.
Yhteyden muodostaminen on vuorovaikutuksen lähtökohta. Kyllin hyvä vuorovaikutus lähisuhteissa on oleellista ihmisten hyvinvoinnille.
Kuvitelkaa niitä tilanteita, joita pieni lapsi kokee, jos hänen vanhempansa on masentunut, latteailmeinen ja toistuvasti pitkiä aikoja poissaoleva. Tämä on kohta, jolloin perheeseen tarvitaan ehdottomasti psyykkistä tukea ja mahdollisesti vuorovaikutusterapiaakin. Masennushan on hyvin yleistä, mutta ei koskaan ihmisen omaa syytä. Se johtuu tyypillisesti jonkinlaisesta vaillejäämisestä ja pettymyksistä ihmissuhteissa. Se voi puhjeta aivan kenelle tahansa. Masennus ei ole merkki heikkoudesta, vaan siitä, että on jäänyt liikaa yksin, vaille kannattelevaa ja rakastavaa yhteyttä toisiin.
Kovin moni vanhempi myös silkkaa keinottomuuttaan kivettää itsensä turhautuessaan lapsen käytökseen ja pyrkii sillä tavoin osoittamaan jälkikasvulle, että kyseinen käytös ei ole toivottavaa. Mutta turhaan. Kivettyminen ei opeta lapselle parempia tapoja olla yhdessä. Vuorovaikutuksessa torjutuksi tuleminen herättää sen sijaan lapsessa häpeän tunteita, jotka useimmiten vain lisäävät raivoa ja epätoivottavaa käytöstä.
Kännykällä olevat vanhemmat (myönnän: minäkin varsin usein!) ovat näennäisesti yhteydessä, mutta eivät aidosti läsnä. Sillä tavalla passiivisuus vuorovaikutuksessa määrittyy aktiivisena tekona. Vaikka kännykässä on sosiaalinen verkosto ja sen kautta saa ehkä itselleen hyvää oloa, on ruutuun katoaminen kuitenkin auttamatta vuorovaikutukselle eräänlainen mörkö.
Parisuhteenkin hyvinvointi perustuu hyvin pitkälle tunneyhteyden rakentumiseen, aina uudelleen ja uudelleen. Siitä olen kirjoittanut aiemminkin.
Psychology Today-lehti kirjoitti Still face-paradigman yleistämisestä länsimaiseen kulttuuriin ja ihmisten välisen yhteyden puutteeseen hienon jutun TÄÄLLÄ.
Me and Ed Tronick
Vuorovaikutuksessa tärkeää on korjaaminen, ”reparation”, kuten Tronick videolla selittää. Täydellistä vuorovaikutusta ei ole, eikä tarvitse olla. Yhteys katkeaa normaalielämässä toistuvasti, mutta sen palauttaminen on lapsen näkökulmasta perusturvallisuuden kivijalka. Yhteyden korjaamisesta vastuu on siis aina aikuisella. Hyvän suhteen pohjana on ehdoton rakkaus ja luottamus. 
Yhteys toisiin ihmisiin on aina inspiroinut minua persoonana ja psykologina. Mikään ei ole niin upeaa kuin syvä, toisen kanssa jaettu yhteyden tunne. Niitä elämän tyydyttävimpiä kokemuksia.
Pidättehän huolen toisistanne, ja yhteydestä kanssaihmisiin!

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSaveSaveSaveSaveSaveSaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

SaveSave

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.